Sulla jäi zili vastaamatta Sörkk
ä/Sörkk
a kysymykseesi?
googletus:
"Sörkästä ...
Toimittaja Laitinen, 62 v, on lähestynyt mm. Slangi.nettiä oheisella kirjeellään:
"Tervehdys
Stadin slangin nykyiset ammattilaiset puolustavat synkeästi sanaa Sörkka. Lehdistö on myös ryhtynyt käyttämään sitä Sörkän sijasta. Tosin nämä käyttäjät ovat nuorehkoja, alle nelikymppisiä, ja yleensä muualta Suomesta kotoisin.Samantekevää kumpaa muotoa käytetään. Mutta minä puolustan Sörkkää seuraavista syistä:
- Koko lapsuuteni ja nuoruuteni kuulin Rööperissä puhuttavan vain Sörkästä.
- Birgit Krohnström käyttää vuodelta 1941 elokuvaiskelmässään Katupoikien laulussa muotoa Sörkkä; "laulu katupoikien, kätköissä Sörkän laitakatujen..."
- Ässä-rykmentin veteraani, joka sanoitti lomalla olevan sotilaan koti-ikävän, kertoi kirjoittaneensa sanat muotoon "kyllä skuru Sörkkään vielä föraa"... Paljon myöhemmin muut ovat laulaneet sen muodossa Sörkka. Sanoittaja oli siitä harmissaan.
- Olin kerran Ässä-rykmentin veteraanikokouksessa ja kysyin heiltä, kumpi se on, Sörkka vai Sörkkä. Ehdottomasti Sörkkä, sanoivat nämä yli 80-vuotiaan Sörkän alkuasukkaat yksimielisesti.
- Sörkän vankilan johtaja sanoi, että vankila on ehdottomasti Sörkkä. Samaa sanovat vangit. Siellä istuva Peter Fryckman puhuu vain Sörkästä.
- Anneli Tähti lauloi muistaakseni vuonna 1952 laulussaan Sörkän Ruususta. Sanat lauluun teki Reino Hirviseppä, Palle.
- Jussi Raittinen, perusstadilainen, lauloi joskus 70-luvulla Johnny Cashin vankilalaulun, joka suomalaisessa muodossa oli "Me Sörkkää vallataan".
- 1800-luvulla syntynyt sosiaalidemokraattinen poliitikko Martta Salmela-Järvinen (Sörkän kasvatti) puhuu 3-osaisissa muistelmissaan johdonmukaisesti Sörkästä. Samoin Väinö Tanner (s. 1880) muistelmissaan "Näin Helsingin kasvavan".
- Hämeentien alkupäässä oli 1950-luvulla tanssipaikka, jonka nimi oli Sörkän Vennu.
- Kalliossa ja Sörkässä oli jo ennen sotia nuorisojärjestö Sörkän Kristika. Taitaa olla vieläkin. Näin joku aika sitten vanhan lehden, jonka nimi oli Sörkän Kristika.
- Lapsuudestani ja nuoruudestani muistan usein kuulemani sanonnan Sörkän sälli. Ei koskaan Sörkan sälli.
En ole vanhemmissakaan kirjallisissa lähteissä tavannut muotoa Sörkka, jonka itsekin kuulin vasta 1960-luvulla muiden kuin alkuperäisten stadilaisten suusta. Kun olen kysynyt Sörkka-muodolle kirjallisia tai muita lähteitä, olen aina saanut ainoaksi perusteluksi väitteen. että se vain on Sörkka. Sillä siisti. Sörkkaa ei tarvitse perustella, jo jotkut nuoret kollegani vain suuttuvat, kun puolustan Sörkkää, sillä heillä ei ole mitään vanhempia lähteitä Sörkalle.
Helsingin kaupunginosien nimien horjuvuus on toinen ongelma. Grynderit ovat Helsingin Sanomien maalaistyttöjen avustuksella onnistuneet nimeämään Hernesaaren "Eiranrannaksi". Tietenkin Eiran nimellä saa asunnoista paremman hinnan kuin Hernesaarella, mutta joku tolkku pitää olla silläkin,millä väärällä nimellä minun Helsinkini kaupunginosia nimitetään. Tämähän ei ole mikään slangiongelma, vaan se, että muukalaiset nimeävät kaupunginosia uudelleen. Muualla Suomessa muukalaisten on hyväksyttävä paikalliset nimet ja perinteet."
Summa summarum; Stadin slangi elää ja muuntuu, alkuperäinen kaiketi pitäisi luokitella "oikeaksi".