Keskustelua suomalaisista elokuvista

[Hensley]

Omasta mielestä huonoin ja sellaisena pysyy on Levottomat jonka perässä heti Levottomat 3. (jollei tulossa ole vielä Levottomat 4:sta tai hollywood tyyliin remakea alkuperäisestä kakkaläjästä voisin helposti arvata näyttelijätkin)

Näähän on tehty ja saaneet katsojia vain koska "ihmisten (lue: miesten) pohjaton ja täyttymätön kiinnostus nähdä tissit hihihii ja yrpää ja illua hihihii."

BB 2012 muuten oli vähän kuin Levottomien tosi-tv vastine: ku*ipäitä ja panemisia kuvan täydeltä, muusta viis. Aikalailla sellainen millaiseksi kuvittelin joku 2-3 vuotta sitten Suomen BB:n jos Markus Selin olisi päätuottaja.

[scorchio]

^Terve Hensley, osuva vertaus kieltämättä tuo BB .

Tuli mieleeeni listaltani pois jäänyt erittäin hyvä suomalainen pätkä eli

Mika Soini: Thomas (2008) - Lasse Pöysti on roolissaan aivan mahtava - pienieleinen, ajateltu ja sisäistetty rooli. Siimes komppaa hyvin. Kahden todellisen leffaveteraanin kohtaaminen.

Joitakin kulttisuosikkeja:

Jukka Virtanen: Pähkähullu Suomi - Luigi Cravattohan on kuin Borgioiden Micheletto, noooot (Sean Harris on muuten hooooot!!!)

Aarne Tarkas: Pekkä ja Pätkä neekereinä - Pätkä kellonviisarina. Tämä oli viimeinen PP-leffa ja se oli sit myös goodbye Pätkä eli Masa Niemi. "Hyvä on olla, kun pää on nolla". Tai jotain.

Visa Mäkinen: Yön saalistajat - perse repee nauramisesta.

Aki Kaurismäki: Calamari Union - 15 frankia ja sit yks Pekka.

Hannes Häyrinen: Iskelmäketju - ihana Wiola Talvikki - kyllä se oli tyylikäs!

Jani Volanen: Rumble - Tommi Korpela ehana tyhjäpäänä - ja niin kuolattavan sekshikkäänä, uuh, mikä body.

Armand Lohikoski: Hei rillumarei - roska on roskaa, sanoi arvostelijat, mutta hah, muistetaanko 40- ja 50-lukujen "laatu"tuotannostakaan muita kuin Blombergin Valkoinen Peura? (joka muuten palkittiin mm. Cannesissa, todella harvinaista suomalaista herkkua, Kaurismäki on toinen palkittu, ehdolla suomalaisista on olleet ainakin Kassilan Elokuu ja Honkasalo/Lehdon Tulipää, kunnia siis sekin, ja lyhytelokuvista Nuorvalan Hermoprässi palkittiin joskus vuonna kuokka ja kirves) Kepeämmät ja/tai akkojen leffat haukuttiin aina, mutta kappas, kappas Puupää-leffat muistetaan yhä ja Tulion tuotanto on myös kokenut uuden tulemisen ja arvon palautuksen. Että sillee se menee, arvaamattomia ovat tulevaisuuden tiet, mitkähän leffat meidän ajasta jäävät elämään vai jääkö mitkään? Veikkaan, ettei juuri mitään.

[aadeehoovee]

Aki Kaurismäki: Calamari Union - 15 frankia ja sit yks Pekka.

Muistanko väärin mutta eikö tämä ole se filkka missä Hande ja Isokynä tekevät pienet roolit?

[Risto]

Jani Volanen: Rumble - Tommi Korpela ehana tyhjäpäänä - ja niin kuolattavan sekshikkäänä, uuh, mikä body.

Korpela olikin oikeastaan ainut hyvä asia tuossa leffassa.

[Hensley]

^Terve Hensley, osuva vertaus kieltämättä tuo BB .

Tein muuten heti ton edellisen postaukseni jälkeen google haun sanoilla "kim sainio"
Ja eikös sieltä tullut vastaan 2006 Talkshowssakin vieraana olleen Mattiesko Hytösen kolumni vuodelta 2007 "Mari Kakon mies on puhunut"
http://www.iltalehti.fi/kolumnistit/200 ... 2_k7.shtml

"...Kim, kaikki eivät tiedä, että me olimme työkavereita vuosia sitten. Minä juonsin Päivän Lööppiä ja sinä kuvasit sitä. Me ajoimme ympäri Suomea farmari-Volvolla. Se oli Solar Filmsin auto, jonka ylin pomomme Markus Selin oli jostain hankkinut..."

Sainion Selin ja Solar Films historia oli ainakin itselle ihan uusi juttu.

[scorchio]

Aki Kaurismäki: Calamari Union - 15 frankia ja sit yks Pekka.

Muistanko väärin mutta eikö tämä ole se filkka missä Hande ja Isokynä tekevät pienet roolit?

Kyllä, muistat oikein. Ja Heinis oli ja Kuosmanen, Pellonpää ja Petelius ja ketä kaikkia. Matka Kalliosta Eiraan oli monille viimeinen matka, ja hengissä selvinneet yrittivät pelastautua Eestiin.

[Benjamin]

Tänä vuonna on vihdoin katsottava se Rare Exports. Tuleekohan se joulun aikaan telkasta, tietääkö joku?

Odotan siltä leffalta aika paljon ja pitääpä pistää tänne heti arviota siitä kun sen katson!

[Velipuolikuu]

Että sillee se menee, arvaamattomia ovat tulevaisuuden tiet, mitkähän leffat meidän ajasta jäävät elämään vai jääkö mitkään? Veikkaan, ettei juuri mitään.

Juuri mitään varmaan jää. Veikkaan et Kaurismäen jutut jää. Poikkeuksellisa ne kumminkin ovat. Mutta silti kuvaavat mielestäni osuvasti suomea, ja suomalaisia.
http://www.youtube.com/watch?v=tKgOhbBIKu4

Jos lasketaan uunot meidän aikaan, niin niiden uskoisin jäävän elämään.

Orkku: En tiedä tuleeko. Mutta älä liikoja odota, vaikka hyvä leffa se lopulta on

[Wendla]

Tulipa katsottua Puhdistus toisen kerran elämässäni. Tykkäsin edelleen. Monella tapaa kyllä pirun karu leffa, ehkä jopa yksi karuimmista näkemistäni. Ja loppu onnitui taas herkistämään. Jonkinlainen ihmeellinen sekoitus toivoa ja valtavaa epätoivoa.
Pitäisi kyllä lukea se Sofi Oksasen kirja, johon elokuva perustuu.

[Risto]

Katsoin pitkästä aikaa Kummeli Kultakuumeen. Naurattihan se edelleen. Harmi että ne uudemmat Kummeli-leffat on aivan kamalia. Jackpot oli vielä ihan hassu hupailu, mutta sen jälkeen ei oo tullut muuta kuin paha mieli.

[Wendla]

Katsoin Veljeni vartijan. Se oli oikeastaan ihan hyvä. Leffan jälkeen tuli haettua hieman lisätietoja Jaresta, ennakkotiedot kun todellakin aika vähäisiä. Cheekin musiikki ei oikein nappaa, mutta ihmisenä tai henkilöhahmona on kyllä kiehtova. Toki leffa on vain tulkinta Jaren elämästä, ei siis mitään tosielämän videokuvaa, mutta perustuu kuitenkin Jaren itse kertomaan. Jollain tapaa kiehtovaa miettiä, että mitä Cheek kertoo Jaresta. Ja vastaavasti mitä se ehkä ei kerro.

[Kierrekaneli]

Katsoin Veljeni vartijan. Se oli oikeastaan ihan hyvä. Leffan jälkeen tuli haettua hieman lisätietoja Jaresta, ennakkotiedot kun todellakin aika vähäisiä. Cheekin musiikki ei oikein nappaa, mutta ihmisenä tai henkilöhahmona on kyllä kiehtova. Toki leffa on vain tulkinta Jaren elämästä, ei siis mitään tosielämän videokuvaa, mutta perustuu kuitenkin Jaren itse kertomaan. Jollain tapaa kiehtovaa miettiä, että mitä Cheek kertoo Jaresta. Ja vastaavasti mitä se ehkä ei kerro.

Veljeni vartija on eräänlaisessa camp-arvossa. Siinä on elokuvateknisesti hauskoja kikkoja, jotka katsoja joko hyväksyy tai ei. Itse tarina jäi mun mielestä helposti niiden kikkojen jalkoihin. Antti Holma tekee huikean duunin esittämällä sekä Jarea, että Jereä.

Cheek hahmona kasvoi hahmona johonkin sfääreihin. Ensin kirja ja elokuva oli vain vitsi, mutta sitten kuitenkin sieltä ne vaan tuli. Mitä muuta jollain räppärillä on vielä tavoitettavana, jos kaikki keikkapaikat on käyty, stadikkakin. Ja jos ei näe mahdollisuutta muuhun kuin siihen että pitää kasvamalla kasvaa, niin eihän siinä oikein muuta voin kuin lopettaa. Lisäksi se minkälaisen huuman Cheek sai aikaan oli kyllä verrattavissa Beatlesiin, vaikka vaan yhdessä maassa. Tietyssä mielessä uskomaton ilmiö.

Mitä tähän hahmoon Jare tulee, niin koen että siinäkin oli hahmo, jolle rakennettiin julkisuuskuva ja tapahtumia. Hahmoa markkinoitiin juuri kirjojen ja leffan avulla, mutta hahmon elinkaari oli aika lyhyt. Ehkä idea tuli siellä jossain niiden mielenterveyssairastumisien aikana.
Mitä taas tulee yksityishenkilöön, olen ihan tyytyväinen että hän on pystynyt elämään poissa julkisuudesta.

[Velipuolikuu]

Muusikoista tehdyistä leffoista pidän, toki toi Cheek on katsomatta, ja varmaan jääkin. Eli olkoon se poikkeus joka säännön vahvistaa.

Juicesta tehty elokuva jonka kävin teatterissakin katsomassa, ja paristi jostain suoratoistopalvelusta tullut katseltua. Leffana hyvä, vaikka Alatalo oli häntä esittävälle tokaissut, etteivät he vielä tuolloin olleet lihavia poikia
Musiikki osa omaa lapsuutta, samoin Juice hahmona oli kait niillä kahdella tv-kanavallakin suht paljon esillä.

Jos Juice oli osa lapsuutta, niin Apulanta taas osa nuoruutta. Teit meistä kauniin, on varmaan yksi ensimmäisistä kotimaisista leffoista jotka sijoittuvat ysärille. Ysärin nuorelle siis oli nannaa.
Tarina meni kait suht liki miten oikeessakin elämässä, vaikka yksi bändiläisistä oli joka tarinan kertoi, eli ohjasi ja tuotti. Tuukka Temonen.

[Siru84]

Katsoin Veljeni vartijan. Se oli oikeastaan ihan hyvä. Leffan jälkeen tuli haettua hieman lisätietoja Jaresta, ennakkotiedot kun todellakin aika vähäisiä. Cheekin musiikki ei oikein nappaa, mutta ihmisenä tai henkilöhahmona on kyllä kiehtova. Toki leffa on vain tulkinta Jaren elämästä, ei siis mitään tosielämän videokuvaa, mutta perustuu kuitenkin Jaren itse kertomaan. Jollain tapaa kiehtovaa miettiä, että mitä Cheek kertoo Jaresta. Ja vastaavasti mitä se ehkä ei kerro.

Mä kävin oikeen elokuvissa katsomassa tämän silloin aikoinaan Mä taas tykkään musiikista ja oli kiva katsella elokuvaa missä valotetaan Jaren elämää. Holma veti hyvän kaksoisroolin.

[Risto]

Harvoin kotimaiset elokuvat tekevät kovinkaan suurta vaikutusta, mutta tuossa jonkin aikaa sitten katsomani Sokea mies joka ei halunnut nähdä Titanicia oli aika hieno kokemus. En tiennyt mitä tältä etukäteen odotin, mutta sen voin sanoa että tää ei vastannut niitä odotuksia yhtään. Hieno elokuva. Suosittelen katsomaan ilman että etukäteen hirveästi googlailee aiheesta.