Mussutus ja mäkätys -thread

Foorumilaisten sielunmaisema, huvit ja harrastukset, uutiset ja örveltäminen, mussutus ja mäkätys sekä kaikki muu taivaan ja maan väliltä!
Avatar
ramasee
Jumalan ruoska
Viestit: 8322
Liittynyt: 21 Marras 2010 21:42
Paikkakunta: Oulu

Re: Mussutus ja mäkätys -thread

Viesti Kirjoittaja ramasee » 22 Tammi 2021 17:33

Haleja ja voimia Skygge! :hug: Tuntuu kyllä, että ei ole tämä vuosi alkanut ihan odotetulla tavalla. Hyvin sanottu, elämä kantaa. Todellakin hakupaperit bb taloon, siellä nähdään sitte! :Love: (ainakin toivottavasti)
Laura vie, muut vikisee!

Avatar
Kierrekaneli
Tuotannon kätyri
Viestit: 572
Liittynyt: 15 Syys 2020 20:13

Re: Mussutus ja mäkätys -thread

Viesti Kirjoittaja Kierrekaneli » 23 Tammi 2021 11:35

Wendla kirjoitti:
21 Tammi 2021 20:00
Hmm, joo. En ehkä ole ihan halukas asettumaan nyt tuohon kiusatun rooliin. Mutta kunhan on tullut mietittyä. OIkeastaan ollut jopa hiukkasen hämmentävää seurata omaa ajatuksenjuoksuaan asiaan liittyen.
Onko tässä taustalla se, että kiusatun rooli on tavallaan uhrin rooliin asettuminen ja siksi se tuntuu vieraalta?

Mua on kiusattu kouluaikoina lapsena ja nuorena, sekä erinäisinä vaiheina aikuisiällä. Lapsena ensimmäisen kerran kyse oli valta-asiasta siinä mielessä että asuin eri alueella, mua kuljetettiin kouluun autolla ja se oli poikkeavaa muista. Lisäksi olin ikäluokissa ainoa silmälaisen kanssa ja napakka sanomaan takaisin niille kun kävi perseilemään. Osasin 11-vuotiaana pistää jauhot suuhun ja se ärsytti ja kiusaaminen oli tavallaan lumipalloefekti kun en alistunut muiden käskytettäväksi.
Nuorena taas se oli enemmän sitä ulos jättämistä ja semmoista että muut luokkalaiset piti yhtä ja mua välteltiin. Syitä tähän en koskaan oikein keksinyt, mutta mulla oli samalla kavereita muualla, joten se ei sinänsä haitannut.
Aikuisena mua on kiusannut esimiesasemassa oleva 50-vuotias mies, mun ollessa 20-vuotias nainen, joka toi esiin epäkohdat meidän työyksikön johtamisessa ja sen esimiehen ego sai kolauksen. Mulle ruvettiin laittamaan työvuoroja mun toiveiden vastaiseksi, enkä koskaan saanut vapaata kun halusin. Lisäksi mun työtä ruvettiin vähättelemään jne. Kestin sitä puolitoista vuotta ja sitten hänen pomo, eli meidän työnjohtaja siirsi mut toiseen yksikköön. Nykyisessä työpisteessä on nähtävillä samanlaisia tilanteita missä aikuiset ihmiset puhuu tosi paljon pahaa toisista työntekijöistä ja arvostelee heidän työntekoaan tosi rumasti. Muutoinkin sellaista "pientä" kiusaamiseksi luokiteltavaa toimintaa on olemassa.

Ite oon tosi herkkä sille että jengi puhuu paskaa toisistaan selän takana. Inhoan sitä ihan älyttömästi ja olen pari kertaa puuttunut siihen, mutta kun se on myös osalla osa toimintakulttuuria. Meillä on tämä "pitää olla kovanhakainen" -ajatus vahvana ja osa oikeuttaa toimintansa sillä. Meillä muutosten sietäminen on kollektiivisesti hankalaa ja aina kun tulee muutoksia, alkaa se kiusaaminen vahvistua.

Kiusatuksi tulemisessa ei ole mitään hävettävää, koska et ole voinut tehdä mitään mikä oikeuttaa siihen. Vaikka kyseessä on lähes aina muiden ihmisten omista ongelmista, mitkä purkautuu toisten kiusaamisena, mihin et voi vaikuttaa, on kiusaaminen väärin. Se hävettää, koska helposti kaivaa syitä siihen itsestään. Siihen puuttuminen myös voi etukäteen vaikuttaa suurelta ja itse ainakin usein myös mietin että onko kyseessä oikeasti kiusaamisesta vai kuvittelenko, mutta sitten muistan että kiusaaminen on myös paljon siitä omasta kokemuksesta kiinni. Kiusatun rooli on myös semmoinen mitä ei halua ottaa ja se hävettää.

Avatar
Wendla
BB-talon päällikkö
Viestit: 1973
Liittynyt: 16 Syys 2019 08:32

Re: Mussutus ja mäkätys -thread

Viesti Kirjoittaja Wendla » 23 Tammi 2021 14:01

Kierrekaneli kirjoitti:
23 Tammi 2021 11:35

Onko tässä taustalla se, että kiusatun rooli on tavallaan uhrin rooliin asettuminen ja siksi se tuntuu vieraalta?

Varmaankin pitkälti joo. Uhrin asema näyttäytyy pitkälti jotenkin aika passiivisena. Siinä vaan ikään kuin on toimien, tekojen ja sanojen kohteena. Ja pelkkä kohteena olo ajatuksena... Jotenkin haluaa olla enemmän... noh, aktiivinen toimija, näin hienosti sanottuna. Haluaa kokea jollain tavalla myös "hallitsevansa" tilannetta, haluaa ainakin ajatella, että itsellä on myös jonkinlaista vaikutusvaltaa.

Miullakin on taustalla kiusatuksi tulo kouluaikoina. Ala-asteen osalta en nyt ole niinkään varma, että voiko sitä vielä sanoa kiusaamiseksi, kun se ei ollut niin järjestelmällistä ja aina samoilta ihmisiltä. Mutta siis sellaista "hauskan" lempinimen keksimistä, hippaleikaissa koitettiin estää pakeneminen että jäisin kiinni (hah, enpäs koskaan jäänyt), luistelutuntien aikana seurattiin kentän laidalta ja matkittiin kompurointiani naureskellen, parasta kaveria kiellettiin olemasta kaverini (oli sitten salaa, mutta jos saatiin tietää, että hän oli luonani, niin haettiin pois). Tuon tyyppisiä juttuja, mutta lopppujen lopuksi kuitenkin aika satunnaisia.

Yläasteella sitten kyllä oli jo ihan selkeää, järjestelmällistä ja toistuvaa kiusaamista. Kyseessä eräs aika iso porukka, oli siinä ainakin 10 henkeä. Pääsääntöisesti sellaista ivaa ja naurua. Olin sitten myös ilmeisesti sen verran ällöttävä, että minun lähelläni ei voinut olla, vaan kiireellä piti kavahtaa kauemmas. Täydessä linja-autossakaan ei voitu päästää istumaan vieressä olevalle tyhjälle paikalle. Niin kaukana minusta piti pysytellä, mutta sitten ristiriitaisesti joskus piti kuitenkin käpälöidä. Ja tulihan se yläasteen loppumisen jälkeen se klassinen "tapa itsesi, niin kaikki pääsisi helpommalla" -viestikin. Mielessä oli käynyt lähes päivittäin, mutta oli vielä sentään sen verran ylpeyttä jäljellä, että en sitä käskystä rynnännyt tekemään. Onneksi tiesin jo silloin muuttavani pian pois ja pääseväni niistä tyypeistä eroon. Mutta yläasteella tuo kyllä kieltämättä veti aika pohjalle. Mieli oli lopulta hyvin synkkä, lopetin syömisen lähes kokonaan, aika iso osa päivistä meni suunnitellen omien päivien päättämistä.

En varmaksi osaa sanoa, että mikä miussa ärsytti, mutta vahvoja veikkauksia on kyllä. Olin hyvin ujo ja puhuin tuntemattomien läsnäollessa vain äärimmäisen harvoin. Se ehkä ärsytti joitakin. Jollain tapaa olin ehkä niin huomaamaton, että se jo kiinnitti huomion. Olin myös ihan liian ylikiltti, joten kai myös se klassinen helppo kohde. Lisäksi luulen, että ulkonäössäni mahdollisesti vaikutti se, että siitä ehkä saattoi saada sellaisen kuvan, että en välittäisi perussiisteydestä tai hygieniasta ollenkaan. Miulla on siis päässäni kahta hyvin erinlaista hiuslaatua, jotka eivät varsinkaan teini-iäissä sopineet yhteen ollenkaan (nyt ovat onneksi tasoittuneet jo jonkin verran). Hiukseni näyttivät aina ihan järkyttävän sotkuisilta, vaikka olisin 10 minuuttia sitten ne harjannut. Ja siihen kun lisäsi vielä aknen isoine jättinäppyineen, niin varmaan se kokonaisuuskin sitten ällötti. Niin ja sitten ehkä sekin ärsytti, että panostin kouluun paljon, sain hyviä arvosanoja ja usein kehuja opettajilta (ihan helvetin kiusallista saada niitä kehuja koko luokan edessä, varsinkin kun itse halusi vain olla huomaamaton). Niin olinhan minä melkoinen hikari.

Miulla oli aika pitkään aika, jolloin en noita juttuja edes miettinyt. Mutta nyt on varmaan monenkin tekijän yhteisvaikutuksesta alkanut pyöriä nuokin mielessä. Toisin kuin ennen, niin myös opettajien rooli tuossa tilanteessa on alkanut ärsyttää. Tai ehkä pikemminkin sen roolin puuttuminen. Varsinaista kiusaamistahan ei koskaan tapahtunut opettajien nähden. Mutta vetäydyin kuitenkin päivittäin tyhjille käytäville itkemään ja miettimään kaikenlaisia synkkiä juttuja. Useita kymmeniä kertoja ohitseni meni opettajia. Joko silloin kun itkin tai silloin, kun silmäni olivat vielä itkusta turvonneet ja punaiset. Samoja opettajia kerta toisensa jälkeen. Kukaan ei koskaan pysähtynyt kohdallani ja kysynyt, että mikä on. Kerran joku (en tiedä kuka) oli kai kertonut kuraattorille jotain, koska yllättäen kuraattori tuli kesken välitunnin kysymään, että onko kaikki hyvin. Siinä kohtaa hämmennyin ihan täysin ja koska nimenomaan sillä hetkellä ei ollut mitään mielen päällä, niin sanoin, että kaikki on hyvin. Sen jälkeen ei yksikään koulun henkilökunnasta reagoinut mitenkään. Silloin olin kyllä ihan tyytyväinen, että opettajat eivät pysähtyneet kohdallani, en halunnut kertoa asiasta. Mutta eipä se hirveästi tukenut sitä, että olisi kokenut itsensä millään lailla arvokkaaksi ihmiseksi, kun ei opettajiakaan kiinnostanut, vaikka selkeästi varmasti näkivät, että jokin on pielessä. Argh, että pistääkin v*tuttamaan, näin suoraan sanottuna.


Kierrekaneli kirjoitti:
23 Tammi 2021 11:35



Ite oon tosi herkkä sille että jengi puhuu paskaa toisistaan selän takana. Inhoan sitä ihan älyttömästi ja olen pari kertaa puuttunut siihen, mutta kun se on myös osalla osa toimintakulttuuria. Meillä on tämä "pitää olla kovanhakainen" -ajatus vahvana ja osa oikeuttaa toimintansa sillä.
Tuo selän takana paskan puhuminen on kyllä niin raivostuttavaa. En tykkää sitten yhtään. Ja sitten jos vielä on sellainen ilmapiiri, että pitää vain olla kovanahkainen. Että kiusaaminenkin on vain kiusatun vika, kun hän on liian herkkä. Ei helvetti. Onneksi on kuitenkin ihmisiä, jotka uskaltaa ja rohkenee puuttua asioihin. Arvostan todella paljon.

Avatar
Kierrekaneli
Tuotannon kätyri
Viestit: 572
Liittynyt: 15 Syys 2020 20:13

Re: Mussutus ja mäkätys -thread

Viesti Kirjoittaja Kierrekaneli » 24 Tammi 2021 15:16

Mun taustassa on luottamusmiestoimi ja olen kahden vuoden ajan istunut työsuojelun kanssa kerran kuussa pöydän ääressä käymässä läpi tapauksia ja miettimässä onko niissä laillista perustaa puuttua ja miten puututaan. Se jätti jälkenä sellaisen kyvyn hahmottaa se raja kiusaamisen suhteen ja miten puuttua siihen niin että ketään ei nolata.
Nyt tässä omassa tilanteessa alan vaan olla niin väsynyt että ystävällisenä pysyminen ja asioista asiallisesti sanominen on työläämpää. Se v*ttuilukoneisto käynnistyy niin helposti ja nopeasti.

Se aktiivinen kohde on muuten niille kiusaajille ja härnääjille myös vaikeampi käsittää. Uhrinhan pitää olla joko alistumassa tai taistelemassa, mutta jos hakee siihen aktiivisesti muutosta niin että kiusaaja jää paitsioon on se vielä hankalampi kestää. Toinen on vetää matto alta kääntämällä positiivinen huomio siihen kiusaavaan henkilöön. Aina toki se ei ole järkevää tai mahdollista.

Avatar
Wendla
BB-talon päällikkö
Viestit: 1973
Liittynyt: 16 Syys 2019 08:32

Re: Mussutus ja mäkätys -thread

Viesti Kirjoittaja Wendla » 24 Tammi 2021 17:33

Kierrekaneli kirjoitti:
24 Tammi 2021 15:16

Nyt tässä omassa tilanteessa alan vaan olla niin väsynyt että ystävällisenä pysyminen ja asioista asiallisesti sanominen on työläämpää. Se v*ttuilukoneisto käynnistyy niin helposti ja nopeasti.
Voin hyvin kuvitella, että aina ei ole helppoa pysyä asialinjalla. Itselläni aina auttanut se ajatus, että jos nyt alan itsekin törkyilemään, niin sitten tulee vain vielä pahempi olo, kun on kaiken lisäksi morkkiskin. Helpommalla pääsee, kun pystyy pitämään oman omatuntonsa puhtaana.
Kierrekaneli kirjoitti:
24 Tammi 2021 15:16


Se aktiivinen kohde on muuten niille kiusaajille ja härnääjille myös vaikeampi käsittää. Uhrinhan pitää olla joko alistumassa tai taistelemassa, mutta jos hakee siihen aktiivisesti muutosta niin että kiusaaja jää paitsioon on se vielä hankalampi kestää. Toinen on vetää matto alta kääntämällä positiivinen huomio siihen kiusaavaan henkilöön. Aina toki se ei ole järkevää tai mahdollista.
Voi pitää paikkaansa.
Kerran kun yksi alkoi heittää vaihteeksi lokaa niskaan, niin kommentoinkin takaisin hyvin rennon ja huolettoman oloisella tyylillä. Tuli kyllä hälle ilmeisesti puskista. Pakko myöntää, että saatoin hieman salaa nauttia siitä. Toimi yllättävän hyvin siinä tilanteessa.

Avatar
Skygge
Big Brother
Viestit: 5783
Liittynyt: 05 Loka 2010 14:11
Paikkakunta: Tampere

Re: Mussutus ja mäkätys -thread

Viesti Kirjoittaja Skygge » 11 Helmi 2021 12:49

Helvetti. Oon näköjään nukkunut ihme mutkalla ja niskat jumissa. Päätäkin särkee ton vuoksi. [smilie=a_listenuppunks.gif]
:trollface:

Avatar
Marjo
Television orja
Viestit: 773
Liittynyt: 02 Loka 2006 21:23

Re: Mussutus ja mäkätys -thread

Viesti Kirjoittaja Marjo » 11 Helmi 2021 15:32

Skygge kirjoitti:
11 Helmi 2021 12:49
Helvetti. Oon näköjään nukkunut ihme mutkalla ja niskat jumissa. Päätäkin särkee ton vuoksi. [smilie=a_listenuppunks.gif]
Toivottavasti pian helpottaa! Se on aina ankea herätys aamulla, kun huomaa että eipä enää pää käännykään samalla tavalla kuin illalla. :noup:

Itse nukuin viime viikolla toisen käsivarren päällä taas silleen, että on lihaskalvot ihan jumissa. Sen mitä se olkavarsi liikkuu, pitää hirveää rutinaa samalla. Sais sitä tietty taas availtua kun vaan jaksaisi, mutta ei koskaan kerkiä silloin kun se eniten haittaa, ja sit kun se ei haittaa, sitä ei niin muistakaan...

Avatar
Skygge
Big Brother
Viestit: 5783
Liittynyt: 05 Loka 2010 14:11
Paikkakunta: Tampere

Re: Mussutus ja mäkätys -thread

Viesti Kirjoittaja Skygge » 11 Helmi 2021 16:34

Marjo kirjoitti:
11 Helmi 2021 15:32
Skygge kirjoitti:
11 Helmi 2021 12:49
Helvetti. Oon näköjään nukkunut ihme mutkalla ja niskat jumissa. Päätäkin särkee ton vuoksi. [smilie=a_listenuppunks.gif]
Toivottavasti pian helpottaa! Se on aina ankea herätys aamulla, kun huomaa että eipä enää pää käännykään samalla tavalla kuin illalla. :noup:

Itse nukuin viime viikolla toisen käsivarren päällä taas silleen, että on lihaskalvot ihan jumissa. Sen mitä se olkavarsi liikkuu, pitää hirveää rutinaa samalla. Sais sitä tietty taas availtua kun vaan jaksaisi, mutta ei koskaan kerkiä silloin kun se eniten haittaa, ja sit kun se ei haittaa, sitä ei niin muistakaan...
Joo, onneksi helpotti. Aamuisin on kyllä ihan persiistä herätä päänsärkyyn. Verensokeritkin kun on alhaalla kun vatsa tyhjänä herää, niin tulee helposti päänsäryn vuoksi huono olo. Näin myös tänään. Noh, onneks särkylääkkeet ja aamupala auttoi. :thumbsup

Auts, nää on kivoja. Mäkin oon jotenkin mestari nukkumaan ihme asennoissa. Tuttua myös itelle tää käden päällä nukkuminen. Useesti tullu herättyä aamulla silleen, et toinen käsi on aivan puuduksissa. Noin pahasti tosin ei oo menny ku sulla. Toi on kyllä niin tuttua. Jos joku "vamma" ei haittaa, niin ei sitä muista eikä varsinkaan hoida asiaa silloin. Sit ärsyttää, kun haittaa. Mulla on vähän sama näiden niska- ja selkävaivojen kanssa. Ei haittaa jos on vähän jumissa, mut sit kun on kunnolla kipeä niin rupee veetuttamaan vaan. Niin, että asiallehan ei voinut etukäteen mitään tehdä, kun ekat oireet huomasi... [smilie=a_chuckle.gif]
:trollface:

Avatar
Marjo
Television orja
Viestit: 773
Liittynyt: 02 Loka 2006 21:23

Re: Mussutus ja mäkätys -thread

Viesti Kirjoittaja Marjo » 16 Helmi 2021 12:20

Skygge kirjoitti:
11 Helmi 2021 16:34
Auts, nää on kivoja. Mäkin oon jotenkin mestari nukkumaan ihme asennoissa. Tuttua myös itelle tää käden päällä nukkuminen. Useesti tullu herättyä aamulla silleen, et toinen käsi on aivan puuduksissa. Noin pahasti tosin ei oo menny ku sulla. Toi on kyllä niin tuttua. Jos joku "vamma" ei haittaa, niin ei sitä muista eikä varsinkaan hoida asiaa silloin. Sit ärsyttää, kun haittaa. Mulla on vähän sama näiden niska- ja selkävaivojen kanssa. Ei haittaa jos on vähän jumissa, mut sit kun on kunnolla kipeä niin rupee veetuttamaan vaan. Niin, että asiallehan ei voinut etukäteen mitään tehdä, kun ekat oireet huomasi... [smilie=a_chuckle.gif]
Joo, se menee just tuolleen. Tosin nyt olen oppinut että niistä jumeista seuraa aina tietyssä pisteessä migreeni, niin käy n. kerran kuukaudessa akupunktiossa, se pitää kallonpohjan ja niska-hartiaseudun suht hyvässä kunnossa. Noi kädet tarvii ehkä koittaa ihan itse nyt availla, oon onnistunut nukkumaan jo toisenkin käden päällä niin, että niitä ei kumpaakaan saa kovin paljoa taakse päin liikuteltua kun iskee jumit vastaan. Olis vaikka töissä palaverin aikana hyvin aikaa niitä availla, mutta ei sitä vaan muista. Parempi vaan kärsiä ja kitistä netissä niistä. [smilie=a_listenuppunks.gif]

Avatar
Wendla
BB-talon päällikkö
Viestit: 1973
Liittynyt: 16 Syys 2019 08:32

Re: Mussutus ja mäkätys -thread

Viesti Kirjoittaja Wendla » 21 Helmi 2021 17:26

Se tunne, kun päivällä lakanoita vaihteassa tajuat, että oot nukkunut koko yön oksuläntti jossain 5 cm päässä naamastasi. :sick Niitä hetkiä jolloin miettii, että elukat ei kyllä enää koskaan tule makkariin. Tosin ei se päätös kyllä koskaan pidä.

Jos jotain positiivista pitää asiasta löytää, niin huomasin että tuo uusin eläinten eritteille tarkoitettu pesuaine toimii yllättävän hyvin.

Avatar
Kierrekaneli
Tuotannon kätyri
Viestit: 572
Liittynyt: 15 Syys 2020 20:13

Re: Mussutus ja mäkätys -thread

Viesti Kirjoittaja Kierrekaneli » 08 Maalis 2021 10:43

Sieltähän se sitten taas hiipi, korona-aikojen rajoitukset heitti välillisesti niin ison kasan kuraa mun tuulettimiin etten pääse niiden alta pois.
Keho on stressissä ja reagoi. Närästää ihan koko ajan ja öisin on kiva herätä siihen että oksettaa ja närästys polttaa tossa rintalastan alla.
Silmät vuotaa vettä, ihan kuin keho myös itkisi samalla.

Mun kuntoutukset lyötiin jäihin kevääksi.

Sama kävi viime keväänä ja sitähän kesti sitten maaliskuun puolesta välistä sinne elokuun tokalle viikolle.
Lopputulema oli aika hirveä. En ole vieläkään toipunut siitä. Pyörätuolin käyttö omin voimin loppui kokonaan ja sen palautumiseen oli tähdätty nyt. Ei tähdätä enää.

Ymmärränhän mä täysin rajoitusten ja paikkojen sulkemisen, mutta vituttaa niin kovaa kun samalla jengi postailee reissujen kuvia sinne ja tänne. Ihanaa rentoutua hiihtäen työpäivän jälkeen? Niinpä. Oishan se kiva mennä luonnossa.
Voisitteko nyt vaan stna käyttää niitä maskeja ja pestä niitä käsiä? Tekisi mieli riehua somessa rokotekriittisten kommenteissa ja heittäytyä inhottavaksi. Auttaisi edes hetken jos saisi huutaa perkeleitä. Koska olen sitä mieltä, että tämä tilanne olisi ollut vältettävissä, mutta kun sinne Leville ja muualle oli pakko päästä ni ei nyt ei tosiaan sitten meidän vammaisten tartte käydä kuntoutuksissa.
Näinhän se menee. Heikoimmat häviää eniten.

Menen takaisin peiton alle kuuntelemaan uusinta Stam1nan levyä.

Avatar
Skygge
Big Brother
Viestit: 5783
Liittynyt: 05 Loka 2010 14:11
Paikkakunta: Tampere

Re: Mussutus ja mäkätys -thread

Viesti Kirjoittaja Skygge » 08 Maalis 2021 14:16

Ainakin täällä Tampereen seudulla jengi tuntuu hyvällä prosentilla käyttävän maskia ainakin kaupoissa. Mutta oikeassa olet kyllä. Tossakin ois parantamisen varaa. En ymmärrä mikä siinä on joillekkin niin vaikeeta käyttää maskia, pestä/desinfioida käsiä ja pitää turvavälejä. Nämä toimet ei vaikuta negatiivisesti keneenkään. Jos joku ei pysty astman tms. vuoksi pitämään maskia, niin se on ihan ok. Muistaa vaan silloin vielä tarkemmin pitää huoli turvaväleistä. Tämmöinen välinpitämättömyys ei yhtään tilannetta auta.

Mä oon ite sen verran kyllästynyt tähän koronaan, etten jaksa edes uutisia pahemmin aiheesta seurata. Eniten mua tässä hommassa tympii kaikenlaiset ääripäät, jotka keskustelevat keskenään internetissä. Osa porukkaa selkeästi ylireagoi rajoituksiin ja on aivan paniikissa ja osaa ei voisi vähempää kiinnostaa. En ymmärrä, mikä vaikeus joillakin on siinä, että ei voi noita perus (maskit, käsienpesu jne.) ohjeistuksia noudattaa. Ei tää oo niin vaikeeta. Ymmärrän myös niitä, joilla menee korona pahasti tunteisiin ja on väsynyt tähän hommaan. Mutta kaikkein rasittavinta on seurata näiden kahden ääripään keskustelua internetin syövereissä. Onneks näitä ei oo pakko lukea, mutta kyllähän noita väkisin välillä osuu silmään.

Omaan elämään korona nyt ei ole oikeastaan juurikaan vaikuttanut. Totta kai ammatillinen kuntoutus jäi lähtökuoppiinsa. Kuntoutusselvityksen jälkeen iski korona ja se siitä sitten. Tämä nyt ei ole mikään katastrofi mun tilanteessa muutenkaan. Näiden viime aikojen isojen elämänmuutosten myötä pääkoppa on muutenkin sekaisin kuin lintulauta. Joten ammatillinen kuntoutus ei ole edes ajankohtaista nyt. Masentaa ja ahdistaa välillä aivan perkeleesti ja mitään ei huvita tehdä. Mutta toisaalta, onko se mikään yllätys, kun muuton ja kaiken jälkeen tuli ero. Viime aikoina noi erojutut on alkaneet taas enemmän masentamaan. Joku pari kolme viikkoa meni sen suhteen ihan okei, mutta jostain tuolta alitajunnasta ne on taas alkaneet kumpuamaan pintaan. Mutta eniten kyllä ahdistaa se, kun ei taaskaan tiedä, että mitä hemmettiä tulee tapahtumaan. Lääkärin juttusille pitäisi päästä, mut jonot on mitä on. Eikä sillä tunnu olevan mitään väliä, vaikka oon ollut vuosikausia eri kaupunkien mielenterveysasiakas. :roll: Onneksi kuitenkin muutaman viikon päästä saa noi exän kamat pois täältä, joten eiköhän se siitä taas.

Luojalle kiitos siitä, että osaan olla jo sinut pääkoppani kanssa. Tiedän, ettei nää masennuskaudet ole mitään lopullisia. Pitää vaan antaa aikaa itselle ja mennä askel kerrallaan eteenpäin. Kyllä se siitä taas lähtee parempaan päin ja yhtäkkiä huomaakin, että alkaa oleen asiat ihan okei.
:trollface:

Avatar
Kierrekaneli
Tuotannon kätyri
Viestit: 572
Liittynyt: 15 Syys 2020 20:13

Re: Mussutus ja mäkätys -thread

Viesti Kirjoittaja Kierrekaneli » 08 Maalis 2021 19:39

Mä olen kyllä kanssas samaa mieltä ettei se oo niin vaikeeta. Ja jos jollain ei ole sitä maskia, niin sen verran sitä kunnioitusta ettei mennä ihan siihen viereen ähisemään.

Mun masennus on ollut kanssa sellaista että sit jossain kohtaa on ollut olo et huhhuijaa. Paitsi nyt. Nyt tarttisi sen ulkopuolisen avun. Keho ja mieli reagoi välillä oudosti ja vaikka kuinka yritän olla et eihän tässä mitään, niin ei se mene niin. Psyykkistä kestävyyttä ei ole, keinoja ei oikein ole. Tämä eristyneisyys ja vain omien ajatustensa kanssa oleminen ei auta.

Avatar
Wendla
BB-talon päällikkö
Viestit: 1973
Liittynyt: 16 Syys 2019 08:32

Re: Mussutus ja mäkätys -thread

Viesti Kirjoittaja Wendla » 08 Maalis 2021 20:05

Johan on. Oon koittanut jo varmaan ainakin viisi kertaa kirjoittaa viestin. Koittanut kommentoida juttuihin täällä, mutta ei vain löydy oikeita sanoja. Äsh. Joskus olisi helpompi ilmaista ajatuksiaan ja tarkoituksiaan sanottomasti. Tai ainakin tosielämässä. Tekstin täyteisessä ympäristössä sanattomuus kuitenkin katoaa ja muuttuu olemattomaksi.

Sepä se on, että koronan vaikutukset eivät suinkaan jakaudu tasaisesti. Joskus tuntuu, että vaikutukset jakautuu turhankin epäreilusti. Jotkut pääsevät loppujen lopuksi aika helpolla, voivat elää kuitenkin loppujen lopuksi aika normaalia elämää. Ja toisilla on sitten oma terveys ja hyvinvointi pelissä. Jopa elämä pelissä. Ja millainen ymmärtämättömyyden kuilu ihmisten välille voikaan muodostua, kun lähtökohdat ovat joskus niin erilaiset.

Päässäni on alkanut soida toistolla Sia - Breathe Me. Välillä huomaan lauleskelevani kyseistä biisiä. Toivon että en tee sitä kovin usein tajuamattani julkisella paikalla. Ei hyvä. Kuulostaa jollain tapaa pahemmalta kuin onkaan. Ja jollain tapaa sitten taas juurikin totuudenmukaiselta.
Mieli on ollut viimeaikoina vähän turhan synkkä. Ajatukset itsestä vähän turhan rumia. Vähän turhan paljon epätoivon hetkiä. Mutta turvaa antaa tieto siitä, että on pohjalta ennenkin ylös kavuttu. Sitä paitsi asiat ovat ihan oikeasti olleet joskus pahemminkin. Vielä on sentään tarmoa ja ajatus siitä, että mie en v*ttu tänne pohjalle jää asumaan.

Mutta niin, pienin askelin. Ainakin toistaiseksi. Ja pian sitten taas tanssahdellen.

Avatar
Skygge
Big Brother
Viestit: 5783
Liittynyt: 05 Loka 2010 14:11
Paikkakunta: Tampere

Re: Mussutus ja mäkätys -thread

Viesti Kirjoittaja Skygge » 08 Maalis 2021 21:04

Kierrekaneli kirjoitti:
08 Maalis 2021 19:39
Mun masennus on ollut kanssa sellaista että sit jossain kohtaa on ollut olo et huhhuijaa. Paitsi nyt. Nyt tarttisi sen ulkopuolisen avun. Keho ja mieli reagoi välillä oudosti ja vaikka kuinka yritän olla et eihän tässä mitään, niin ei se mene niin. Psyykkistä kestävyyttä ei ole, keinoja ei oikein ole. Tämä eristyneisyys ja vain omien ajatustensa kanssa oleminen ei auta.
Tää eristäytyneisyyshän se just pahinta tosiaan on hyvin monelle. Varsinkin jos taustalla on ennestään jonkinlaisia mt-ongelmia. Ois ihan eri juttu, jos voisi liikuskella tuolla ulkona vapaammin ja esim. itse uutena Tamperelaisena tutustua uusiin paikkoihin. Mutta ei sitten mennä, sattuneesta syystä. Toki sitä voi välillä lähteä muuten vaan kävelemään puistoihin yms. Mulle tää korona ei itsessään ole suoranaisesti aiheuttanut oikeastaan minkäänlaista masennusta. Syy masennukseen on muualla. Näin korona-aikaan mulle on kyllä auttanut se, että kun lapsesta asti olen ollut enemmän tai vähemmän syrjäytynyt ja aikuistuessa tullut erakkoluonteiseksi ihmiseksi, niin pystyn diilaamaan ihan hyvin itseksenikin. Netin kautta pystyy kuitenkin hyvin pitämään yhteyttä kavereihin ja tuttaviin. Mutta kyllä välillä käy mielessä, että "perhana ku tekis mieli mennä käymään tuolla ja tuolla, mutta ei koronan vuoksi viitsi." Tokihan sitä voi välillä frendiä nähdä, mutta kyllä sekin käy tylsäksi, jos lähinnä viettää aikaa jomman kumman kotona.

Nimim. Normaaleissa oloissa tämmöisessä erotilanteessa istuttaisiin pari kertaa kuussa kavereiden kanssa baarissa ja haukuttaisiin naiset ja kirottais maailman epäreiluutta. :lol:

Wendla kirjoitti:
08 Maalis 2021 20:05
Sepä se on, että koronan vaikutukset eivät suinkaan jakaudu tasaisesti. Joskus tuntuu, että vaikutukset jakautuu turhankin epäreilusti. Jotkut pääsevät loppujen lopuksi aika helpolla, voivat elää kuitenkin loppujen lopuksi aika normaalia elämää. Ja toisilla on sitten oma terveys ja hyvinvointi pelissä. Jopa elämä pelissä. Ja millainen ymmärtämättömyyden kuilu ihmisten välille voikaan muodostua, kun lähtökohdat ovat joskus niin erilaiset.
Jep. Tää ei oo kyllä reilu tilanne. Toisaalta milloinpa elämässä menis täysin nallekarkit tasan. Mutta huomannut tosiaan näissä netin keskusteluissa, että moni ihminen ei ymmärrä sitä, että korona voi olla joillekkin oikeasti vaarallinen tauti. Ite perus terveenä (lue: ei oo erityistä riskiä, että korona olisi mulle fataali) ihmisenä ymmärrän silti hyvin joidenkin ihmisten huolen itsestään ja läheisistään. Vaikuttaa siltä, että tää pointti unohtuu monelta perusterveeltä ihmiseltä. Tai sitten ei vaan haluta myöntää sitä millainen tää maailman tilanne tällä hetkellä on. Pitäs muistaa, että me ollaan tässä yhdessä, eikä oo mitään syytä lähteä sooloilemaan näiden juttujen kanssa.

Mutta joo, nää on näitä. Eipä sitä aina joidenkin ihmisten ajatuksenjuoksua ymmärrä. :roll:
:trollface:

Avatar
Kierrekaneli
Tuotannon kätyri
Viestit: 572
Liittynyt: 15 Syys 2020 20:13

Re: Mussutus ja mäkätys -thread

Viesti Kirjoittaja Kierrekaneli » 10 Maalis 2021 09:28

Skygge kirjoitti:
08 Maalis 2021 21:04
Wendla kirjoitti:
08 Maalis 2021 20:05
Sepä se on, että koronan vaikutukset eivät suinkaan jakaudu tasaisesti. Joskus tuntuu, että vaikutukset jakautuu turhankin epäreilusti. Jotkut pääsevät loppujen lopuksi aika helpolla, voivat elää kuitenkin loppujen lopuksi aika normaalia elämää. Ja toisilla on sitten oma terveys ja hyvinvointi pelissä. Jopa elämä pelissä. Ja millainen ymmärtämättömyyden kuilu ihmisten välille voikaan muodostua, kun lähtökohdat ovat joskus niin erilaiset.
Jep. Tää ei oo kyllä reilu tilanne. Toisaalta milloinpa elämässä menis täysin nallekarkit tasan. Mutta huomannut tosiaan näissä netin keskusteluissa, että moni ihminen ei ymmärrä sitä, että korona voi olla joillekkin oikeasti vaarallinen tauti. Ite perus terveenä (lue: ei oo erityistä riskiä, että korona olisi mulle fataali) ihmisenä ymmärrän silti hyvin joidenkin ihmisten huolen itsestään ja läheisistään. Vaikuttaa siltä, että tää pointti unohtuu monelta perusterveeltä ihmiseltä. Tai sitten ei vaan haluta myöntää sitä millainen tää maailman tilanne tällä hetkellä on. Pitäs muistaa, että me ollaan tässä yhdessä, eikä oo mitään syytä lähteä sooloilemaan näiden juttujen kanssa.

Mutta joo, nää on näitä. Eipä sitä aina joidenkin ihmisten ajatuksenjuoksua ymmärrä. :roll:
Tämäpä just.
Vaikka itselle korona todennäköisesti ei olis kauhean hyvä juttu, muttei välttämättä se huonoin mahdollinenkaan, en silti aio ottaa turhia riskejä. Mun lähipiirissä on kuitenkin korkean riskiryhmän ihmisiä ja muutenkin. Kuka haluaa edes kokeilla tämmöisen viruksen kanssa, kun ei siitä ole varmuutta tuleeko lievä vai vakavampi reaktio.
En itsekään ymmärrä ihmisiä ja olen todennut ettei kannata edes yrittää ihan joka hetki.

Mun mielestä se ymmärtämättömyyden kuilu on aina ollut olemassa, mutta nyt tämänkin pandemian aikana se on tullut hyvin selkeästi näkyviin. Sumu sen ympäriltä on hälventynyt ja osalle on helmpompi havaita ettei meillä ole tasavertaisia lähtökohtia. Jokaisella on ne lähtökohdat ja tekijät mitä on sattunut saamaan. Sosio-ekonomiset, terveydelliset, koulutukselliset ja mitä näitä nyt on, palikoita. Just eilen puhuin ystävän kanssa joka opiskelee kauppatieteitä, että miten siellä on välistä lehtoreilla aivan hukassa maailman todellisuus kun pyöritellään vain lukuja ja teorioita. Pohdittiin miten kauppatieteet ja taloustiede näyttäytyykin siksi hyvin helposti porvarillisena, kun siellä mm. käydään tosissaan läpi talousrakenteita missä ihmisellä ei ole vapaa-aikaa, jolloin tuottavuus on korkeampi vs. jos ihmisellä on vapaa-aikaa. Toki tämä oli vain meidän kahden perspektiivi kymmenen aikaan illalla, missä erot oli aikalailla humanismi vs. kylmä taloustiede. [smilie=a_tongue.gif]

Mutta toisen ihmisen ymmärtämiseen vaaditaan myös oman itsen ja oman elämän ulkopuolelle asettumisen kykyä ja kykyä kuulla ja huomioida asioita jotka poikkeavat omista kokemuksista. Myönnän että mun on vaikea löytää tarttumapintaa siihen mikä on itsestä tosi kaukana. Sellainen, missä ei ole koskaan ollut elämässä haasteita tai haasteet on ollut oman perspektiivin läpi katsottuna olemattomia. Että 20-vuotiaana on aivan kauhuissaan kun ei ole jo tullut raskaaksi tai kun nyt jännittää mitä käy pörssikursseille. Nope, nada tarttumapintaa. Välistä kaipaan omaan elämääni höttöä ja helppoutta. On sitä joskus ollutkin, vaikkei toki nyt vähään aikaan.

Avatar
Wendla
BB-talon päällikkö
Viestit: 1973
Liittynyt: 16 Syys 2019 08:32

Re: Mussutus ja mäkätys -thread

Viesti Kirjoittaja Wendla » 14 Maalis 2021 09:32

Kierrekaneli kirjoitti:
10 Maalis 2021 09:28


Mun mielestä se ymmärtämättömyyden kuilu on aina ollut olemassa, mutta nyt tämänkin pandemian aikana se on tullut hyvin selkeästi näkyviin. Sumu sen ympäriltä on hälventynyt ja osalle on helmpompi havaita ettei meillä ole tasavertaisia lähtökohtia. Jokaisella on ne lähtökohdat ja tekijät mitä on sattunut saamaan. Sosio-ekonomiset, terveydelliset, koulutukselliset ja mitä näitä nyt on, palikoita. Just eilen puhuin ystävän kanssa joka opiskelee kauppatieteitä, että miten siellä on välistä lehtoreilla aivan hukassa maailman todellisuus kun pyöritellään vain lukuja ja teorioita. Pohdittiin miten kauppatieteet ja taloustiede näyttäytyykin siksi hyvin helposti porvarillisena, kun siellä mm. käydään tosissaan läpi talousrakenteita missä ihmisellä ei ole vapaa-aikaa, jolloin tuottavuus on korkeampi vs. jos ihmisellä on vapaa-aikaa. Toki tämä oli vain meidän kahden perspektiivi kymmenen aikaan illalla, missä erot oli aikalailla humanismi vs. kylmä taloustiede. [smilie=a_tongue.gif]

Jeps, tottahan tuo on, että tuo ymmärtämättömyyden kuilu on ollut jo aiemmin olemassa. Ja tokkopa se on minnekään katoamassa. Valitettavasti.

Tunnistan itsestäni hieman ennakkoluuloja kauppatieteitä ja taloustiedettä kohtaan. Jotenkin tunnetasolla ensimmäinen mielikuva on se, että raha menee ihmisyyden edelle. Järkitasolla tiedostan kyllä, että ei se nyt ihan noin yksinkertaista ole, mutta tunnetason mielleyhtämä nyt vain valitettavasti on tällainen.

Koronaan liittyen vielä. Tiedostan itse pääseväni aika helpolla. Suurin vaikutus on siinä, että toisella puolella Suomea asuvia kavereita on tullut nähtyä reippaasti vähemmän kuin mitä ennen. Se kyllä vähän harmittaa, sillä kyseessä kuitenkin pitkäaikaisimpia kavereita. Niitä joiden kanssa on lukiovuodetkin yhdessä lävitse sekoiltu. Sitten kun tämä joskus hellittää, niin mie kyllä suuntaan länteen.

Ja kavereihin liittyen. Tämän voisi kai laittaa iloisiin asioihin, mutta toisaalta sopii myös tänne. Olen hieman toiveikas sen suhteen, että kotikulmilta on saattanut oikeasti löytyä sellainen ihminen, joka haluaisi tutustua vähän syvemmälläkin tasolla, siis ystävämielessä. Olen kyllä tuntenut tämän ihmisen jo pidemmän aikaa, samoissa piireissäkin pyöritty jo vuosia. Aina olen hänestä pitänyt, mutta olen tainnut itsekin vaikeuttaa sitä tutustumista. En ehkä ole antanut sille syvämmellä tutustumiselle niin edes mahdollisuutta, kun aina olen jotenkin ajatellut, että tyhmä minä, ei se nyt oikeasti miuhun haluaisi tutustua. Mutta mitä nyt olen vuosia havainnoinut, niin tuossa saattaa todellakin olla ihminen, jolla on riittävän vinksahtanut ihmismaku. Ihmetyyppi.
Toivon vain, että en omalla jarruttelullani sotkisi asioita liikaa. Kun oma ajatusmaailma vain koko ajan meinaa kääntyä siihen, että ei kukaan siusta oikeasti tykkää. Nekin jotka tykkää, huomaa kyllä vielä tehneensä virhearvion. Liian outo, erilainen, vääränlainen.
Vois tuo pääkoppa joskus hiljentyä. Tai ainakin vaihtaa välillä sitä toistolla pyörivää kasettia. Vaikka eipä se kasetti tuosta noin vain vaihdu. Itsehän se olisi vaihdettava.

Avatar
Wendla
BB-talon päällikkö
Viestit: 1973
Liittynyt: 16 Syys 2019 08:32

Re: Mussutus ja mäkätys -thread

Viesti Kirjoittaja Wendla » 14 Maalis 2021 13:09

Voi helevattu, nyt on autov*tutus. Oon korvessa suurin piirtein Venäjän rajalla. Auto ei käynnisty. Ei täällä oo lähimaillakaan ketään, kuka voisi auttaa. En pääse kotiin, en pääse huomenna töihin. Tai vaikka pääsisinkin töihin, niin en voisi hoitaa tarvittavia tehtäviä, koska liikkuva työ. Ja tietenkin vielä sunnuntai, joten ei voi pomollekkaan soittaa. Raah. Nyt painun kahville.

Avatar
Skygge
Big Brother
Viestit: 5783
Liittynyt: 05 Loka 2010 14:11
Paikkakunta: Tampere

Re: Mussutus ja mäkätys -thread

Viesti Kirjoittaja Skygge » 15 Maalis 2021 13:10

Wendla kirjoitti:
14 Maalis 2021 13:09
Voi helevattu, nyt on autov*tutus. Oon korvessa suurin piirtein Venäjän rajalla. Auto ei käynnisty.
Selviskö vika? Tuliko autoon virtaa? Meinaan jos ei, niin silloin selkeesti akku kaput ja sen nyt korjaa helposti. Jos vaan jotenkin pääset ihmisten ilmoille. :scratch
:trollface:

Avatar
Marjo
Television orja
Viestit: 773
Liittynyt: 02 Loka 2006 21:23

Re: Mussutus ja mäkätys -thread

Viesti Kirjoittaja Marjo » 15 Maalis 2021 15:38

Wendla kirjoitti:
14 Maalis 2021 09:32
Ja kavereihin liittyen. Tämän voisi kai laittaa iloisiin asioihin, mutta toisaalta sopii myös tänne. Olen hieman toiveikas sen suhteen, että kotikulmilta on saattanut oikeasti löytyä sellainen ihminen, joka haluaisi tutustua vähän syvemmälläkin tasolla, siis ystävämielessä. Olen kyllä tuntenut tämän ihmisen jo pidemmän aikaa, samoissa piireissäkin pyöritty jo vuosia. Aina olen hänestä pitänyt, mutta olen tainnut itsekin vaikeuttaa sitä tutustumista. En ehkä ole antanut sille syvämmellä tutustumiselle niin edes mahdollisuutta, kun aina olen jotenkin ajatellut, että tyhmä minä, ei se nyt oikeasti miuhun haluaisi tutustua. Mutta mitä nyt olen vuosia havainnoinut, niin tuossa saattaa todellakin olla ihminen, jolla on riittävän vinksahtanut ihmismaku. Ihmetyyppi.
Toivon vain, että en omalla jarruttelullani sotkisi asioita liikaa. Kun oma ajatusmaailma vain koko ajan meinaa kääntyä siihen, että ei kukaan siusta oikeasti tykkää. Nekin jotka tykkää, huomaa kyllä vielä tehneensä virhearvion. Liian outo, erilainen, vääränlainen.
Vois tuo pääkoppa joskus hiljentyä. Tai ainakin vaihtaa välillä sitä toistolla pyörivää kasettia. Vaikka eipä se kasetti tuosta noin vain vaihdu. Itsehän se olisi vaihdettava.
Kylläpä kuulostaa tutulta. Mulle on aina ollut hankalaa tutustua uusiin ihmisiin. Tai kun oletusarvona on se, että en viitsi turhaan häiritä ihmisiä, niin se lähempi tutustuminen on 95% kiinni sen toisen osapuolen aktiivisuudesta.

Avatar
Wendla
BB-talon päällikkö
Viestit: 1973
Liittynyt: 16 Syys 2019 08:32

Re: Mussutus ja mäkätys -thread

Viesti Kirjoittaja Wendla » 15 Maalis 2021 18:31

Skygge kirjoitti:
15 Maalis 2021 13:10
Wendla kirjoitti:
14 Maalis 2021 13:09
Voi helevattu, nyt on autov*tutus. Oon korvessa suurin piirtein Venäjän rajalla. Auto ei käynnisty.
Selviskö vika? Tuliko autoon virtaa? Meinaan jos ei, niin silloin selkeesti akku kaput ja sen nyt korjaa helposti. Jos vaan jotenkin pääset ihmisten ilmoille. :scratch
Viasta en tiedä, mutta kyllä se sitten kahvin jälkeen käynnistyi. Eikä ongelmaa ole enää ollut.
Marjo kirjoitti:
15 Maalis 2021 15:38
Wendla kirjoitti:
14 Maalis 2021 09:32
Ja kavereihin liittyen. Tämän voisi kai laittaa iloisiin asioihin, mutta toisaalta sopii myös tänne. Olen hieman toiveikas sen suhteen, että kotikulmilta on saattanut oikeasti löytyä sellainen ihminen, joka haluaisi tutustua vähän syvemmälläkin tasolla, siis ystävämielessä. Olen kyllä tuntenut tämän ihmisen jo pidemmän aikaa, samoissa piireissäkin pyöritty jo vuosia. Aina olen hänestä pitänyt, mutta olen tainnut itsekin vaikeuttaa sitä tutustumista. En ehkä ole antanut sille syvämmellä tutustumiselle niin edes mahdollisuutta, kun aina olen jotenkin ajatellut, että tyhmä minä, ei se nyt oikeasti miuhun haluaisi tutustua. Mutta mitä nyt olen vuosia havainnoinut, niin tuossa saattaa todellakin olla ihminen, jolla on riittävän vinksahtanut ihmismaku. Ihmetyyppi.
Toivon vain, että en omalla jarruttelullani sotkisi asioita liikaa. Kun oma ajatusmaailma vain koko ajan meinaa kääntyä siihen, että ei kukaan siusta oikeasti tykkää. Nekin jotka tykkää, huomaa kyllä vielä tehneensä virhearvion. Liian outo, erilainen, vääränlainen.
Vois tuo pääkoppa joskus hiljentyä. Tai ainakin vaihtaa välillä sitä toistolla pyörivää kasettia. Vaikka eipä se kasetti tuosta noin vain vaihdu. Itsehän se olisi vaihdettava.
Kylläpä kuulostaa tutulta. Mulle on aina ollut hankalaa tutustua uusiin ihmisiin. Tai kun oletusarvona on se, että en viitsi turhaan häiritä ihmisiä, niin se lähempi tutustuminen on 95% kiinni sen toisen osapuolen aktiivisuudesta.
Jeps, näinpä. Hmmm... Jotenkin tuntuu vähän hassulta ajatella, että siun on hankala tutustua uusiin ihmisiin. Tai siis en tarkoita kyseenalaistaa. Mutta jotenkin erityisesti tämän vuoden aikana on tullut mietittyä, että melkoisen ihana ihminen siellä ruudun takana taitaa kirjoitella. Jotenkin voisin kuvitella, että niitä tutustujia olisi jonoksi asti. (:

Avatar
Marjo
Television orja
Viestit: 773
Liittynyt: 02 Loka 2006 21:23

Re: Mussutus ja mäkätys -thread

Viesti Kirjoittaja Marjo » 16 Maalis 2021 09:57

Wendla kirjoitti:
15 Maalis 2021 18:31
Jeps, näinpä. Hmmm... Jotenkin tuntuu vähän hassulta ajatella, että siun on hankala tutustua uusiin ihmisiin. Tai siis en tarkoita kyseenalaistaa. Mutta jotenkin erityisesti tämän vuoden aikana on tullut mietittyä, että melkoisen ihana ihminen siellä ruudun takana taitaa kirjoitella. Jotenkin voisin kuvitella, että niitä tutustujia olisi jonoksi asti. (:
Voi kiitos, sama fiilis on tullut kyllä myös toisinpäin. :hug:

Kyllä kai mä pääsääntöisesti tulenkin ihmisten kanssa toimeen, siinä määrin mitä nyt olen sellaisten kanssa tekemisissä edes, eli lähinnä töissä siis. Mutta osaan olla kyllä joissain tilanteissa tosi itsepäinen ja kärsimätön, ja huumorintajuni on sellainen, että se ei ehkä kaikille aukene. Mutta toisaalta kyllä tykkään auttaa ihmisiä ja esimies joskus antoi siitä palautetta, että jaksan aina tiimikavereita neuvoa tosi lempeän kuuloisesti, niin osaan sitten ainakin etäyhteyksien päässä piilottaa sen kärsimättömyytenikin. [smilie=a_chuckle.gif]

Mutta siihen ystävystymiseen vaaditaan sen verran paljon omien suojamuurien laskemista, että se ei oikein onnistu minulta. Tuntuu että nuoruudessa tuli sen verran monia pettymyksiä, että ne edelleen painaa muistissa enemmän kuin ne onnistumiset, niin piiloudun sinne kehittämieni defenssimekanismien taakse. Psykoterapeutti aikanaan sanoi, että oli tosi hankala päästä alussa jyvälle siitä, mitä ihan oikeasti tunnen asioista, kun mitä hankalammista asioista keskusteltiin, sitä leveämmin hymyilin puhuessani. Eli nykyään sentään edes tiedostan asian, mutta edelleen silti piilotan hankalat jutut huumorilla lähes kaikilta, välillä varmaan itseltänikin...

Vastaa Viestiin

Palaa sivulle “Muu keskustelu”