Lähetetty: 14 Syys 2006 16:26
Viikkotehtävän palautekeskustelu pääpiirteittäin.
Henri: Kroisoksen osassa kuningas konjakki sekoitti pään. Anteeksipyynnöt. Slummilaisena ei mitään hirveen pahaa.
Jenni: Kolme päivää peliä takana. Henrin provosointi slummissa kohtuutonta.
Tatu: Henri oli hyvä tyranni, mutta nöyryyttämisessä mentiin yli.
Kari: Pitkä pinna, mutta nöyryyttäminen alkoi vituttaan.
Tatu ja Kaarlo: Me simputettiin ainoastaan kerran.
Henri: Paljun kansien siirto pois ja takaisin, palvelusta?
Kaarlo hermostuu tässä vaiheessa... "Ihan paskaa!"
Mira: Hannelle anteeksipyyntö valinnasta. Paha mieli, naama nurinpäin. Ei mitään henkilökohtaista. Ihan kivaa, mutta olisin voinut tsempata vähän enemmän. Viimeisenä iltana vähän säikähdin.
Kari: Jaksoit kuitenkin loppuun saakka tsempata.
Hanne: Slummissa tykkäsin hirveästi ja olin aika hyvä pulsu. Tokana iltana alkoi tehtävät ärsyttää. Kroisospuoli, alussa ihanaa. Sikakivaa. Jotain mustia aukkoja ja päätä särkee. Ehkä sellaista pientä sikailua, voisi käyttäytyä naisellisemmin. Mielestäni en tehnyt mitään simputusjuttuja.
Jenni: Pulsuna ekana päivänä rankkaa. Ei ollut ruokaa tarpeeksi. Muuten pulsuna omaksuin roolin ja tein tehtävät pilke silmäkulmassa. Kroisokseksi pääseminen tuli yllätyksenä. Ei ollut helppoa. Aluksi vaikea lähtöasetelma. En halunnut turhaa käskyttää. Jos joku on jostain loukkaantunut, pyydän anteeksi.
Mika: Mä en päässyt oleen pulsu. Otti päähän, ettei päässyt jutteleen. Ajattelin, että tehtävä on tärkein.
Sari: Ensimmäinen ilta kroisoksena. Pyydän anteeksi kaikkea typerää mitä olen käskenyt. Kun aamu valkeni oli tosi paha mieli. Olin vähällä luovuttaa, mutta onneksi pääsin pulsuksi. Toinen päivä, oli elämäni paskin. Mutta nyt kun ajattelee, niin hyvä mieli.
Tatu: Tykkäsin olla pulsu. Olin hyvä palvelija. Ainoa mikä harmitti pulsun elämässä, niin kroisosten psykologinen syyllistäminen. Kroisoksen elämä, mielestäni olin hyvä kroisos tiettyyn rajaan saakka. Varmaan käskytin kaikkein eniten. Lähinnä Henriä nakitin. Kroisoksen homma meni vähän yli, mutta ei ollut simputusta. Lopussa paloi hihat, kun aloin Kaarloa puolustaan. Pyydän anteeksi.
Henri: Ei kaunoja.
Tatu: Mulle saattaa käydä, että välillä kilahdan.
Kaarlo: Molemmilla puolilla oli ilo palvella. Kroisoksen rooli alkoi mennä jopa pelottavan hyvin. Nuoruuden uho.
Henri: Kuningas alkoholi tuli kuvaan mukaan...
Kaarlo: Olen eri mieltä. Mun mielestä Henri oli ainut joka sikaili.
...
Kaarlo: Aloitan pulsun hommasta. Toivoin aluksi tehtävää annettaessa, että pääsisin pulsuksi. Tehtävä oli kuitenkin paljon rajatumpi mitä kuvittelin. Illalla törkeen hauskaa. Yllätyin, kuinka pian yhteinen tavoite (viikkotehtävän onnistuminen) sumeni. Palvelijana olin huono.
Sari: Sä olit hyvä.
Kaarlo: Pulsun puolelta ei anneksi pyydeltävää. En ikinä pyytele anteeksi. Kroisospuoli, kun tiesin että Hanne valitsee, arvasin heti että pääsen. Aluksi väsytti, enkä osannut käskyttää. Sitten pikakelataan. Huutamisjuttu, halusin näyttää, mutta kännin piikkiin en laita mitään. En periaatteessa olisi halunnut käskyttää, paitsi Henriä. En pyydä anteeksi, pyydän anteeksi...
Tatu: Sitten provosoitiin toisia Kaarlon kanssa.
Kaarlo: Sanottiin että teeppäs källejä. Tatu ei ymmärtänyt, että se oli källi kun kävin Henriä.
Henri: Kaarlo oli varmaan ainut joka huomasi että on tsoukki. Kaikki muut säikähti. Silloin toivoin, että lyöt ja häivyt talosta.
Tatu: Mua alkoi vituttaan...
Kaarlo: Eläessäni en ole lyönyt edes pikkuveljeäni!
Henri: Selvinpäinkö hermostuisit voileivästä noin paljon?
Tunteet kuumenee... kinastelua.
Kaarlo: Pyydän anteeksi Isoveljeltä. Ei ole ketään vastaan mitään.
Henri: Tämä on peliä ja tätä haetaan...
Jenni: Sitäkö sä Henri aina teet mitä haetaan?
Yleistä kinastelua siitä oliko Kaarlo tosissaan vai ei.
Jenni: Eilinen oli väkivallasta kaukana. Jokainen (tarkoittaa Henriä) voi kattoa itseään peilistä.
Kaarlo: Liikuttuu kuinka hyvin tulee toimeen yleisesti ottaen.
Kari: No niin, viimeiset solmut aukaistaan. Erittäin loistava viikkotehtävä. Tästä saatiin nimenomaan konflikteja. Jokainen voi katsoa peiliin, miten tehtiin tästä näin helvetin vaikeaa.
Pultsaritiimi oli enemmistönä hyvää meininkiä. Kroisoksista Mika ei antanut sadistisia tehtäviä ja yritti rauhoitella Henriä. Mutta Henrin hommat vain jatkui ja se alkoi vituttaan, mutta se on nyt käsitelty.
Kun vaihtui roolit. Uudet kroisokset alkoi antamaan takaisin. Tehtävät ei ehkä olleet niin pahoja, mutta menitte nimityksillä henkilökohtaisuuksiin...
Henri: Minä olen tottunut. Mulle oli ihan sama.
Kari: Jenni ja Hanne muuttuivat alkoholista, vaikka edellisenä iltana olitte toista puhuneet.
Hanne: Alusta asti oli niin paha mieli ja Miraa kävi sääliksi.
Mira: Häiritsi, että te ette puuttuneet Kaarlon ja Tatun käskyttämiseen.
Jenni: Meillä oli Hannen kanssa kaksin kivaa, enkä kiinnittänyt huomiota poikien tekemisiin...
Kari: Tunnen pahaa syyllisyttä, kun psyykkasin heikointa lenkkiä (Saria) Mutta se on onneksi nuotiolla jo purettu. Se oli taktista peliä. Pyydän anteeksi kaikkia... tämä oli viikkotehtävä.
Henri: Kroisoksen osassa kuningas konjakki sekoitti pään. Anteeksipyynnöt. Slummilaisena ei mitään hirveen pahaa.
Jenni: Kolme päivää peliä takana. Henrin provosointi slummissa kohtuutonta.
Tatu: Henri oli hyvä tyranni, mutta nöyryyttämisessä mentiin yli.
Kari: Pitkä pinna, mutta nöyryyttäminen alkoi vituttaan.
Tatu ja Kaarlo: Me simputettiin ainoastaan kerran.
Henri: Paljun kansien siirto pois ja takaisin, palvelusta?
Kaarlo hermostuu tässä vaiheessa... "Ihan paskaa!"
Mira: Hannelle anteeksipyyntö valinnasta. Paha mieli, naama nurinpäin. Ei mitään henkilökohtaista. Ihan kivaa, mutta olisin voinut tsempata vähän enemmän. Viimeisenä iltana vähän säikähdin.
Kari: Jaksoit kuitenkin loppuun saakka tsempata.
Hanne: Slummissa tykkäsin hirveästi ja olin aika hyvä pulsu. Tokana iltana alkoi tehtävät ärsyttää. Kroisospuoli, alussa ihanaa. Sikakivaa. Jotain mustia aukkoja ja päätä särkee. Ehkä sellaista pientä sikailua, voisi käyttäytyä naisellisemmin. Mielestäni en tehnyt mitään simputusjuttuja.
Jenni: Pulsuna ekana päivänä rankkaa. Ei ollut ruokaa tarpeeksi. Muuten pulsuna omaksuin roolin ja tein tehtävät pilke silmäkulmassa. Kroisokseksi pääseminen tuli yllätyksenä. Ei ollut helppoa. Aluksi vaikea lähtöasetelma. En halunnut turhaa käskyttää. Jos joku on jostain loukkaantunut, pyydän anteeksi.
Mika: Mä en päässyt oleen pulsu. Otti päähän, ettei päässyt jutteleen. Ajattelin, että tehtävä on tärkein.
Sari: Ensimmäinen ilta kroisoksena. Pyydän anteeksi kaikkea typerää mitä olen käskenyt. Kun aamu valkeni oli tosi paha mieli. Olin vähällä luovuttaa, mutta onneksi pääsin pulsuksi. Toinen päivä, oli elämäni paskin. Mutta nyt kun ajattelee, niin hyvä mieli.
Tatu: Tykkäsin olla pulsu. Olin hyvä palvelija. Ainoa mikä harmitti pulsun elämässä, niin kroisosten psykologinen syyllistäminen. Kroisoksen elämä, mielestäni olin hyvä kroisos tiettyyn rajaan saakka. Varmaan käskytin kaikkein eniten. Lähinnä Henriä nakitin. Kroisoksen homma meni vähän yli, mutta ei ollut simputusta. Lopussa paloi hihat, kun aloin Kaarloa puolustaan. Pyydän anteeksi.
Henri: Ei kaunoja.
Tatu: Mulle saattaa käydä, että välillä kilahdan.
Kaarlo: Molemmilla puolilla oli ilo palvella. Kroisoksen rooli alkoi mennä jopa pelottavan hyvin. Nuoruuden uho.
Henri: Kuningas alkoholi tuli kuvaan mukaan...
Kaarlo: Olen eri mieltä. Mun mielestä Henri oli ainut joka sikaili.
...
Kaarlo: Aloitan pulsun hommasta. Toivoin aluksi tehtävää annettaessa, että pääsisin pulsuksi. Tehtävä oli kuitenkin paljon rajatumpi mitä kuvittelin. Illalla törkeen hauskaa. Yllätyin, kuinka pian yhteinen tavoite (viikkotehtävän onnistuminen) sumeni. Palvelijana olin huono.
Sari: Sä olit hyvä.
Kaarlo: Pulsun puolelta ei anneksi pyydeltävää. En ikinä pyytele anteeksi. Kroisospuoli, kun tiesin että Hanne valitsee, arvasin heti että pääsen. Aluksi väsytti, enkä osannut käskyttää. Sitten pikakelataan. Huutamisjuttu, halusin näyttää, mutta kännin piikkiin en laita mitään. En periaatteessa olisi halunnut käskyttää, paitsi Henriä. En pyydä anteeksi, pyydän anteeksi...
Tatu: Sitten provosoitiin toisia Kaarlon kanssa.
Kaarlo: Sanottiin että teeppäs källejä. Tatu ei ymmärtänyt, että se oli källi kun kävin Henriä.
Henri: Kaarlo oli varmaan ainut joka huomasi että on tsoukki. Kaikki muut säikähti. Silloin toivoin, että lyöt ja häivyt talosta.
Tatu: Mua alkoi vituttaan...
Kaarlo: Eläessäni en ole lyönyt edes pikkuveljeäni!
Henri: Selvinpäinkö hermostuisit voileivästä noin paljon?
Tunteet kuumenee... kinastelua.
Kaarlo: Pyydän anteeksi Isoveljeltä. Ei ole ketään vastaan mitään.
Henri: Tämä on peliä ja tätä haetaan...
Jenni: Sitäkö sä Henri aina teet mitä haetaan?
Yleistä kinastelua siitä oliko Kaarlo tosissaan vai ei.
Jenni: Eilinen oli väkivallasta kaukana. Jokainen (tarkoittaa Henriä) voi kattoa itseään peilistä.
Kaarlo: Liikuttuu kuinka hyvin tulee toimeen yleisesti ottaen.
Kari: No niin, viimeiset solmut aukaistaan. Erittäin loistava viikkotehtävä. Tästä saatiin nimenomaan konflikteja. Jokainen voi katsoa peiliin, miten tehtiin tästä näin helvetin vaikeaa.
Pultsaritiimi oli enemmistönä hyvää meininkiä. Kroisoksista Mika ei antanut sadistisia tehtäviä ja yritti rauhoitella Henriä. Mutta Henrin hommat vain jatkui ja se alkoi vituttaan, mutta se on nyt käsitelty.
Kun vaihtui roolit. Uudet kroisokset alkoi antamaan takaisin. Tehtävät ei ehkä olleet niin pahoja, mutta menitte nimityksillä henkilökohtaisuuksiin...
Henri: Minä olen tottunut. Mulle oli ihan sama.
Kari: Jenni ja Hanne muuttuivat alkoholista, vaikka edellisenä iltana olitte toista puhuneet.
Hanne: Alusta asti oli niin paha mieli ja Miraa kävi sääliksi.
Mira: Häiritsi, että te ette puuttuneet Kaarlon ja Tatun käskyttämiseen.
Jenni: Meillä oli Hannen kanssa kaksin kivaa, enkä kiinnittänyt huomiota poikien tekemisiin...
Kari: Tunnen pahaa syyllisyttä, kun psyykkasin heikointa lenkkiä (Saria) Mutta se on onneksi nuotiolla jo purettu. Se oli taktista peliä. Pyydän anteeksi kaikkia... tämä oli viikkotehtävä.