BBPlazan 24/7-liveraportointi: ohjeet ja vinkit

Keskustelua ja liveraportointia talon tapahtumista.
BrutalGentleman
Isoveli
Viestit: 5712
Liittynyt: 05 Marras 2009 05:26

BBPlazan 24/7-liveraportointi: ohjeet ja vinkit

Viesti Kirjoittaja BrutalGentleman » 25 Syys 2020 17:42

BBPlazan 24/7-liveraportointi: ohjeet ja vinkit

Tämä on johdatus BBPlazan 24/7-liveraportointiketjuihin. Karkkia ei ole tarjolla, mutta tietoja käytännöistä ja vinkkejä raportoinnista kiinnostuneille kuitenkin — historiallista perspektiiviä unohtamatta.

1. Liveraportoinnin tarkoitus

1.1 Isoveli heittää seurantahaasteen

Kaksi erityispiirrettä erottaa Big Brotherin kaikista muista tosi-tv-konsepteista: ympärivuorokautisen, tauottoman live-tv-tuotannon pituus ja 24/7-palvelu. Nämä ovat myös formaatin koukuttavuuden perusta.

Normaalimittainen BB-kausi pyörii 14 viikkoa yhtä soittoa, yötä päivää. Kun kamerat sammuvat, talosta viimeisenä poistunut asukas on kokenut jokaisen kauden n. 140 000 minuutista.

Muissa tosi-tv-formaateissa tarjolla on pelkästään leikattuja ja manipuloituja koosteita. Valtaosa tapahtumista jää leikkauspöydälle ja siten katsojalta pimentoon: tuotannolla on vapaat kädet kehystää näytetyt asiat aivan toisenlaisiin raameihin kuin missä ne oikeasti tapahtuivat. Kuvauksienkin aikana on mahdollista ohjata osallistujia toimimaan tietyllä tavalla — jopa kuvata tilanteita uusiksi, jotta saadaan toivottua materiaalia.

Big Brotherissa katsoja pääsee sen sijaan 24/7-palvelun kautta myötäelämään kauden joka minuutin, tunteen ja tapahtuman talon asukkaiden kanssa reaaliajassa: jotakuinkin raakana ja suodattamattomana: aina kameroiden käynnistymisestä (kauden alussa) niiden sammumiseen saakka (kauden lopussa). Tuotanto voi puuttua talotapahtumiin vain rajoitetusti ja epäsuorasti; lähinnä päiväkirjahuoneessa käytyjen keskustelujen kautta sekä taloon kirjein tai kuulutuksin annetulla ohjeistuksella.

Kukaan ei kuitenkaan käytännössä voi seurata 10-, 12- tai 14-viikkoisen tv-tuotannon jokaista minuuttia, vaikka sitä kautta saisikin tietää, mitä talossa oikeasti tapahtuu ja mitkä olivat tapahtumien todelliset tai todennäköiset taustat. Täytyy syödä, harrastaa, opiskella, käydä töissä, nukkua. Mikä neuvoksi?

1.2 Mitä talossa tapahtuu juuri nyt?

Fanifoorumeilla on jo varhaisten britti-BB-kausien aikaan kehitetty 24/7-seurannan avuksi nk. WHATM-viestiketjut (”What is Happening At The Moment”; ”Mitä (talossa) tapahtuu juuri tällä hetkellä?”)

WHATM-viestiketjut ovat liveseurantaketjuja, joihin 24/7-katsojat raportoivat talotapahtumia reaaliajassa tai pienellä viiveellä. BBPlaza on soveltanut tätä ideaa aivan ensimmäisestä Suomen BB-kaudesta (2005) lähtien.

Liveseurantaviestiketjuista voi lukea, mitä talossa tapahtui, kun itse oli nukkumassa, töissä, koulussa tai muulla tavalla estynyt tapahtumia seuraamasta. Parhaimmillaan niihin tallentuvat kustakin päivästä kaikki keskeisimmät käänteet ja merkittävimmät tapahtumat.

Ketjuihin kirjoitetut raportit sisältävät usein paitsi tapahtumakuvailua, myös suoria otteita asukkaiden välisistä keskusteluista ja sananvaihdoista — yhtä lailla draamaa, leppoista höpöttelyä, syvällisiä pohdintoja kuin tilannekomediaakin.

1.3 Historian siipien nostalgiahavina

BB:ssä tapahtumia seurataan viikko- ja kuukausitolkulla. Asukkaat luonteenpiirteineen, taustoineen ja talotapahtumakäänteineen käyvät vähitellen tutuiksi. Parhaisiin kausiin, niiden asukkaisiin, tapahtumiin ja tunnelmiin on toisinaan mukava palata vanhoja tapahtumaseurantaketjuja lueskelemalla.

Kauden päätyttyä liveseurantaketjuista muodostuu arkisto: tapahtumia kuvaava tekstimuotoinen kertomus, jonka kautta kauden jokaisen päivän voi halutessaan elää uudelleen. BBPlazalla tällainen arkisto on säilytetty jokaisesta Suomen BB-kaudesta.

Kertomuksessa on tietenkin paljon aukkopaikkoja; kaikkea eivät rapoajat mitenkään pysty kirjaamaan. Muistelemisen arvoisimmat käänteet ja otteet parhaista keskusteluista ja sananvaihdoista ovat siellä kuitenkin yleensä mukana.

Kaikki tämä riippuu kuitenkin raportoijien määrästä ja aktiivisuudesta.

2. BBPlazan raportointikäytännöt

2.1 Liveseurantaketju ja päiväkohtaiset raporttiketjut

BBPlazalla liveseurantaraportit kirjoitetaan kauden aikana auki olevaan, jatkuvaan 24/7-raportointiketjuun.

Moderaattorit pätkivät vuorokautta vanhemmat viestit tästä ketjusta päiväkohtaisiin, päivän järjestysnumerolla merkittyihin erillisiin viestiketjuihin.

2.2 Kommentointiketju

Liveraportointiketjun rinnalla pyörii aina myös erillinen kommentointiketju, joka on tarkoitettu parhaillaan meneillään olevia tapahtumia koskeviin omiin huomioihin ja kannanottoihin. Ketjun nimi on Keskustelua livetapahtumista. Näitä ketjuja luodaan uusi joka viikolle.

Siinä missä raportointiketjun viesteissä pyritään tapahtumien ja keskustelujen neutraaliin kuvailuun, kommentointiketjussa oma näkökanta, mielipiteet ja spekulaatiot saavat näkyä.

Viestejä saatetaan siirrellä ketjujen välillä, jos näyttää siltä, että neutraali tapahtumakuvaus on kirjoitettu erehdyksessä kommentointiketjuun tai mielipide tai spekulaatio raportointiketjuun.

2.3 Minustako raportoija?

Raportointiin voi osallistua aivan kuka tahansa, pienellä panoksella ja matalalla kynnyksellä. Raporttien ei tarvitse olla pitkiä ja yksityiskohtaisia (vaikka sellaisiakin kirjoitetaan); muutaman rivinkin kuvailut havaituista tapahtumista ovat avuksi.

Yksinkertaisin mahdollinen raporttiviesti kertoo, mitä tapahtui juuri äsken; samalla minuutilla kuin raportti lähetettiin. Esimerkiksi ”BB päästää asukkaat ulos. Terassille on katettu juhlapöytä.” Tällainen viesti on täysin riittävä raportiksi, ja jo tällaisenaan hyödyllinen liveketjun seuraajille. Kaikilla raportointiketjun seuraajilla ei ole 24/7-palvelua, eivätkä palvelun tilanneetkaan pidä sitä päällä joka hetki. Monet avaavat livefeedit tai katsovat tilanteita puskurista vasta sitten, kun bongaavat raporteista jotain mielenkiintoista.

Pidemmissä ja kuvailevammissa raporteissa on hyvä ottaa huomioon joitain teknisiä ja viestinnällisiä seikkoja. Tästä neuvoja seuraavassa:

Perusohjeet yksityiskohtaisempaan raportointiin
  • Merkitse raportin alkuun kuvaillun tapahtuman alkukellonaika, sen videosyötteen tunnus, jossa tapahtuma näkyi ja kuvaus paikasta, lähtötilanteesta ja/tai läsnäolijoista. Esim. ”18:04 DC2: Makuuhuone. Jiri ja Mikko ovat keskustelleet hernemaissista.” tai ”01:13 DC1: Tehtäväalueella makuupusseissa värjöttelevät asukkaat ovat odottaneet nukkumislupaa jo hyvän tovin, mutta BB ei ole sitä myöntänyt. Ari alkaa hermostua.”
     
  • Käytä 24/7-palvelun ykkösvideosyötteestä tunnusta ”DC1” ja kakkosvideosyötteestä tunnusta ”DC2”. (DC = ”Director’s Cut”.) Perustelu käytännölle löytyy lopun liiteosiosta.
     
  • Kuvaile talon tapahtumia preesensissä (nykyhetkessä) ikään kuin selostaisit parhaillaan tapahtuvia asioita — jota raportissa teetkin. ”Jonna penkoo Erikan sängynaluslaatikkoa Pasin pitäessä vahtia ovella.” Jos kuitenkin kerrot alkutiivistelmänä, mitä tapahtui jo ennen kuin varsinainen pidempi raportti alkaa, voit käyttää tässä johdanto-osiossa menneen ajan aikamuotoja.
     
  • Käytä kappalejakoja ja muuta luontevaa tekstin rytmitystä. Lisää tyhjä rivi kohtiin, joissa keskustelussa on tauko tai aiheen tai näkökulman vaihdos. Näin kirjoitettua raporttia on paljon sujuvampi lukea kuin tasapaksua tekstiseinää.
Raporttien muokkaus ja täydennys
  • Älä lähetä useita, lyhyitä, erillisiä raporttiviestejä peräkkäin, jos ne koskevat samaa, jatkuvaa tilannetta. Käytä sen sijaan edit-nappia ja muokkaa ja täydennä jo kirjoitettua raporttiasi.
Aiemmin tapahtuneen raportointi
  • On täysin sallittua raportoida myös vähän aiemmin tapahtuneista mielenkiintoisista tilanteista, vaikka tuorein raportti koskisikin nykyhetkeä. Raportoinnin arvoisia mutta vielä raportoimattomia viime tuntien tilanteita tulee usein vastaan 24/7-palvelun ajansiirtopuskuria selatessa.
     
  • Takautumaraporttien alkuun kannattaa merkitä ”Aiemmin:” jotta lukija ymmärtää katsoa kellonaikaa tarkemmin, eikä oleta ketjuun ilmestyneen uuden viestin kuvailevan juuri nyt tapahtunutta.
Useampi raportti samasta tilanteesta
  • On täysin sallittua (ja jopa suotavaa), että useampi raportoija raportoi samaa, jo jossain muodossaan raportoitua tapahtumaa omasta näkövinkkelistään ja omalla tyylillään; kuka nopeammin ja tiivistäen, kuka yksityiskohtaisemmin ja enemmän dialogia kirjaten. Tällöin etenkin tulkinnanvaraisesta tilanteesta saadaan parempi kokonaiskuva tai useampia katsojan näkökulmia. Raportoijien ei siis tarvitse ”väistää” toisiaan, vaikka viestiä kirjoittaessaan huomaisikin, että joku on jo kirjoittanut raportin samoista tapahtumista, joita on itse vasta kuvailemassa. Jos huomaa, että aikaisemmasta raportista puuttuu oleellisia yksityiskohtia tai oleellista dialogia, on vain hyvä, jos itse kirjoittaa omanlaisensa raportin, johon nämä puuttuvat tapahtumat ja keskustelunpätkät on yksityiskohtaisemmin kirjattu.
3. Edistyneen raportoijan vinkit

Seuraavassa täydentäviä ohjeita, joita voi miettiä perusohjeiden lisäksi, etenkin jos kirjoittaa pidempiä raportteja.

3.1 Dialogin merkintä
  • Käytä epäsuoraa kerrontaa ja tiivistelmiä osuuksiin, joissa on paljon toiminnallisuutta tai jossa keskustelijat poukkoilevat ja rönsyilevät paljon, ja joissa keskustelujen tarkat sanamuodot eivät ole oleellisia. Tämä säästää aikaa ja vaivaa sekä raportoijalta että lukijalta.
     
  • Käytä suoria lainauksia silloin, kun tarkat repliikit, sanamuodot tai dialogin rytmitys ovat oleellisia tilanteen sävyn välittämiseksi lukijalle — tai kun asukas valitsee sanansa niin hyvin tai hauskasti, että niille on syytä tehdä oikeutta täsmällisin sitaatein.
     
  • Muista, että lukija ei ole välttämättä nähnyt tilannetta ollenkaan, eikä osaa helposti pelkästä tekstistä tulkita sen asiayhteyttä tai sävyä. Merkitse repliikkien lomaan tarpeeksi tietoa myös ilmeistä, eleistä, äänensävyistä, naurahduksista, tuhahduksista, asennon muutoksista jne. Pelkistä repliikkikimaroista tulee usein tasapaksua ja helposti väärintulkittavaa luettavaa, jos nämä kuvailut puuttuvat. On oleellista tietää, sanottiinko jotain esimerkiksi silmiä pyöritellen, naurua pidätellen vai ivallisesti tuhahtaen. Äänensävyn muutoksia voi merkitä myös keskelle lausetta sulkeisiin, jos muutos keskellä lausetta tapahtuu. Painotetut sanat voi kursivoida.
     
  • Merkitse sanantarkka lainaus laittamalla rivin alkuun sanojan nimi, kaksoispiste, välilyönti ja sen jälkeen lainausmerkkeihin itse repliikki. Jotkut raportoijat merkitsevät nopeasti naputeltuja, vähemmän sanantarkkoja kirjauksia repliikeistä ilman lainausmerkkejä, repliikkiviivoja käyttäen. Näissä repliikki on usein hieman oikaistussa muodossa siihen nähden, miten asukas asian oikeasti ilmaisi. Eron tekeminen suoran lainauksen ja epätarkemman repliikkikirjauksen välillä saattaa olla järkevää, jotta ei tule asettaneeksi sellaisia sanoja asukkaan suuhun, joita tämä ei koskaan siinä muodossa lausunut.
     
  • Puheesta tehdyt repliikkikirjaukset ovat aina enemmän tai vähemmän epätarkkoja. Tulkinnassa sattuu toisinaan virheitäkin — ihmiset puhuvat nopeasti ja epäselvästi, epäröivät, änkyttävät ja käyttävät monenlaisia täytesanoja ja rönsyilyjä, joita on työlästä merkitä täysin oikein. Riippumatta siitä, kuinka täsmälliseen translitterointiin kulloisessakin raportoitavassa tilanteessa pyrkii, tärkeintä on, että asukkaan sanoja ei vääristele, vaan ajatuksen pyrkii välittämään niin oikein kuin on mahdollista.
3.2 Aikaleimat
  • Aikaleimojen avulla tapahtumat saadaan kronologiseen järjestykseen, vaikka niitä raportoitaisiin vähän jälkijunassakin tai vaikka eri raportit kuvaisivat päällekkäisiä tapahtumia eri videosyötteistä. Tärkein aikaleimoista sijaitsee raportin alussa, jossa esitellään ja taustoitetaan tilanne (esimerkiksi "00:21 DC2: Kylpyhuone. Hampaita harjaamassa Janina, Kim ja Petteri.".)
     
  • Aikaleimoilla on toinenkin merkitys: niiden avulla tilanteen voi etsiä omin silmin katsottavaksi 24/7-palvelun ajansiirtopuskurista. Haun helpottamiseksi avausaikaleiman perään on syytä merkitä sen videosyötteen tunnus (”DC1”, ”DC2”), jossa raportoitu tapahtuma näkyi. Videosyöte on kuitenkin toissijainen aikaleimaan nähden, koska sillä ei enää ole juuri merkitystä sen jälkeen, kun tilanne on kadonnut 24/7-palvelun ajansiirtopuskurista. Siksi se kannattaa merkitä vasta kellonajan jälkeen.
     
  • Aikaleimoja voi merkitä sopivalla rytmityksellä myös pidemmän raportin osioiden tai kappaleiden väliin. Tähän riittää pelkkä kellonaika (”16:03”) omalle rivilleen asemoituna ja tyhjin rivein edeltävästä ja seuraavasta osiosta erotettuna. Videosyötteen tunnusta ei ole tarpeen toistaa, jos se ei kesken raportin vaihdu. Raportin lomassa esiintyvät aikaleimat auttavat samoissa asioissa kuin sen alkuunkin merkitty aikaleima — sekä lisäksi vielä visuaalisessa rytmityksessä. Väliaikaleimoja ei kuitenkaan kannata viljellä liian tiheään: ylenpalttinen kellotuskin alkaa helposti näyttää sekavalta.
3.3 Rytmitys
  • Keskustelut kannattaa pätkiä kohdista, joissa tulee luonteva tuumaustauko tai aiheen vaihto. Osioiden väliin voi laittaa tyhjän rivin kappalejaoksi. Visuaalinen rytmittäminen ja tauottaminen helpottaa huomattavasti lukemista ja silmäilyä.
     
  • Epäsuoralla kerronnalla ja tiivistelmillä voi ohittaa tylsät tai liian rönsyilevät tapahtumakimarat ja -keskustelut. Suorat lainaukset (vuoropuhelumuotoinen kerronta) taas käyvät niihin kohtiin, joissa huumori, draama tai punchline syntyy nimenomaan siitä, miten asia sanottiin.
     
  • Tyylien välillä kannattaa joustavasti vaihdella. Epäsuoran kerronnan monotonisuuden rikkominen sekä kappalejaoin että välillä satunnaisiin suoriin punchline-lainauksiin tai muutaman repliikin suoriin sitaatteihin siirtymällä virkistää ja auttaa rytmityksessä. Vastaavasti pitkät dialogikimarat kannattaa rikkoa väliin laitetuilla epäsuoraa kerrontaa sisältävillä tiivistelmälauseilla tai -kappaleilla kohdissa, joissa sanantarkkuus ei ole niin merkityksellistä, tai joissa sanottu on vaikeasti suorina lainauksina kirjattavissa päällepuhumisen tai rönsyilyn vuoksi.
3.4 Asukkaiden nimet
  • Repliikkimerkinnöissä ja kerronnassa kannattaa käyttää pääosin asukkaiden virallisia etunimiä. Tällä tavalla vähemmän kautta seuranneen lukijan ei tarvitse ihmetellä, kuka kumma on ”Sebu” tai ”Kessu” — etenkään jos lempinimet eivät ole täysin vakiintuneita, vaan asukasta välillä kutsutaan milloin milläkin nimellä. Tämä on myös tyylikysymys: raportti vaikuttaa ehkä turhankin tuttavalliselta, jos se sisältää kaikenlaisia lempinimiä. Eihän raportoija sen paremmin kuin raporttien kohdeyleisökään kuitenkaan asukasta itse tunne, eikä hänen kanssaan talossa elä.
     
  • Poikkeukseksi voi laskea pitkät kaksiosaiset etunimet, joita ei käytännössä käytetä lainkaan, vaan asukkaan kutsumanimeksi on ulkomaailmassakin vakiintunut jokin lyhyempi muoto. Eeva-Leena voi raportissa näin ollen olla ”Eevis” ja Olli-Pekka ”O-P”.
     
    Samankaltaisena poikkeustapauksena voi pitää etunimikaimoja. BB sisällyttää samanetunimisten asukkaiden virallisiin asukasnimiin yleensä sukunimen tai toisen nimen alkukirjaimen. Talon sisälle syntyy kuitenkin yleensä jokin sujuvampi puhuttelunimikäytäntö, jossa lisäkirjaimia ei tarvita. Raportoija voi käyttää raporteissan talossa vallitsevaa epävirallista käytäntöä.
3.5 Rakenne
  • Hyvä raportti alkaa selkeästi kuvaillusta paikasta ja tilanteesta ja loppuu samalla tavalla selkeästi tilanteen tai keskustelun päättävään ”punchline-repliikkiin” tai raportoijan kuvailuun tilanteen loppumisesta tai ”raukeamisesta”.
     
  • Silmäile raporttia kirjoituksen jälkeen. Näyttääkö se monotoniselta vai visuaalisesti mielenkiintoiselta? Jos monotoniselta, mieti miten voisit rytmittää sitä helpommin luettavaksi.
     
  • Parhaimmat raportit ovat kuin pätkiä kirjasta tai otteita elokuvakäsikirjoituksesta. Raportista välittyy paitsi alkutilanne ja se, mitä tapahtui ja sanottiin, myös tapahtumien ja keskustelujen asiayhteys, rytmi ja tunnelma; tunteet, eleet, ilmeet ja äänenpainot.
3.6 Intensiteettitaso

Eri raportointityylejä voi ajatella myös intensiteettitasoina. Raportoija maalailee välillä etäältä yleiskuvaa tai toisinaan zoomaa sisään tapahtumien ja keskustelujen ytimeen. Taso, jolla asioita tarkastellaan, voi vaihtua monta kertaa saman raportin sisälläkin.

Tyylejä ja intensiteettitasoja:
  1. Tiivistelmät tapahtuneesta.
  2. Yksityiskohtainen epäsuora kerronta.
  3. Ei-sanantarkat, ”oikaistut” repliikit.
  4. Sanantarkat repliikit joista on kuitenkin siivottu änkytykset, epäröinnit ja keskeytykset pääosin pois.
  5. Sanantarkat repliikit, joihin on merkitty myös keskeytykset, päällepuhumiset, änkytykset, välikommentit, ynähtelyt jne.
3.7 Korjaukset ja täydennykset
  • Jo lähetettyä raporttia voi mainiosti korjata ja täydentää niin kauan kuin se on editoitavissa. Jos myöhemmin käy ilmi seikka, joka vaatisi korjausta, mutta muokkausaika on jo umpeutunut, ilmoita oma raporttisi moderoijalle ja liitä ilmoitukseen haluttu korjaus.
3.8 Raportoijan kommentit ja sanotun tai tapahtuneen tulkinta
  • Jos tiedät asukkaiden viittaavan puheissaan johonkin aiempaan tapahtumaan tai tiettyyn käsitteeseen tai ilmiöön, mutta asukkaat keskustelevat siitä niin viitteellisesti, ettei asia sellaisenaan lukijalle aukene, voit merkitä raporttiin selventäviä raportoijan kommentteja, jotka taustoittavat sanottua ja antavat sille kontekstia.
     
  • Raportointi on lopulta aina raportoijan omaa tulkintaa tilanteesta. Pyrkimyksenä pitäisi kuitenkin olla tilanteen neutraali kuvailu, oli kohteena suosikkiasukas tai vähemmän suosikki. Värikynää ei ole suotavaa käyttää, mutta on hyvä pyrkiä välittämään raporttiin runsaana kaikki se konteksti, mikä tulee ilmeistä, eleistä, äänensävyistä jne. Hyvä raportoija kuvailee neutraalisti myös niitä tilanteita ja keskusteluja, jotka ovat oman suosikin yleisösuosion kannalta ehkä vähemmän edullisia.
4. Mikä motivoi raportointiin?

Liveraportoinnissa on kyse joukkoistuksesta. Yksi raportoija ei saa kovin paljon aikaan yksinään, mutta pienistä raportointipuroista kasvaa iso virta.

Eräs raportoinnin motiiveista on tarjota jotain takaisin muille foorumin käyttäjille. Raportoija vastavuoroisesti toivoo, että muut raportoisivat silloin, kun ei itse ole aktiivisena eikä pysty 24/7-palvelua seuraamaan. Jotkut 24/7-katsojista ovat esimerkiksi töiden tai muun arkeen liittyvän aikataulutuksen vuoksi aktiivisempia ilta- tai yöaikaan, toiset päiväsaikaan, kolmannet arkisin, neljännet viikonloppuna. Kun kukin vuorollaan kirjoittaa itselleen sopivimpina hetkinä edes muutaman pienen raportin, saadaan päivän tapahtumia ja kulkua katettua jo mukavasti.

Kauden aikana tapahtuu paljon mielenkiintoisia asioita, hauskoja tilanteita ja vuorovaikutusta asukkaiden välillä, joita tuotanto ei käsittele koostelähetyksissä ollenkaan. Rauhalliset keskustelut, joissa asukas taustoittaa omia ajatuksiaan tai elämänfilosofiaansa tai elämäänsä, eivät yleensä koosteisiin mahdu — eivät myöskään pitkät väittelyt tai fiksummat asukkaiden väliset keskustelut.

Joskus tuotanto ohittaa tietyt konfliktitilanteet, tunnetilat, vuorovaikutukset, lohdutukset ja empatian ilmaisut, selän takana puhumiset, herkät hetket, epäitsekkyyden osoitukset tai ylilyönnit koosteissa kokonaan, vaikka ne saattaisivat olla kauden mielenkiintoisinta antia tai jopa suoranaisia käännekohtia yksittäisen asukkaan talomatkassa tai kahden asukkaan välillä. Pelkkien koosteiden perusteella taloelämästä tulee usein vinoutunut kuva. Liveraportoinnin avulla sellaiset osat BB-kaudesta ja asukkaiden välisestä vuorovaikutuksesta saadaan näkyviksi, jotka koostelähetyksissä eivät näy.

Jokaisella raportoijalla on oma käsityksensä siitä, mikä talossa ja asukkaissa ja erilaisissa vuorovaikutustilanteissa on kiinnostavaa. Tämä näkyy siinä, mistä tilanteista kukin hanakimmin raportoi — tai ehkä myös siinä, keiden asukkaiden tekemisiä ja sanomisia raportit yleisimmin koskevat. Jokainen raportoija voi omalla raportointiaktiivisuudellaan nostaa sellaisia asukkaita ja tapahtumia esiin, jotka raportoijan mielestä ovat kiinnostavia ja esiin nostamisen arvoisia — ja tällä tavalla myös paikata muiden raportoijien raportoinnin aukkoja.

Pidemmissä ja mutkikkaammissa tilannekuvauksissa kyse on myös kirjoittajan itse itselleen asettamasta haasteesta. Raportoija yrittää saada kiinnostavan hetken tai tunnelmallisen tuokiokuvan taloelämästä vangittua jälkipolville siten, että raportti tekee sille mahdollisimman paljon oikeutta — ja taistelee kelloa vastaan raporttia kirjoittaessaan, koska tapahtumat talossa kuitenkin etenevät koko ajan, vaikkakin taloelämässä on paljon myös suvantokohtia. Tilanteen ja tunnelmat hyvin maalailevan raportin kirjoittaminen rajatussa ajassa on kirjoittajan kannalta kiinnostava haaste — etenkin kun tilanteisiin liittyy aina pelkän vuoropuhelun lisäksi myös ilmeitä, eleitä, liikkeitä, tunnetiloja ja fyysistä vuorovaikutusta sekä tilanteen ulkopuolistakin kontekstia, joka tulisi saada raportissa näkyväksi.

Lopuksi

Hyvin yksinkertaisilla muutaman rivin raporteilla pääsee alkuun — raportoinnin aloittamista ei tarvitse pelätä. Teknisyyksiä ja korkeampia sfäärejä voi miettiä, jos raportit kasvavat pidemmiksi ja niistä on raportoijana ja kirjoittajana itsekehityksen kannalta kiinnostunut.

Jokainen kirjoitettu raportti missä tahansa muodossa on parempi kuin raportti, jota ei kirjoitettu.

Suuret kiitokset jokaiselle kauden mittaan vähänkin raportoineelle osallistumisesta — juuri te kaikki aktiiviset ihmiset teette osaltaan BBPlazasta BBPlazan!


Liitteet

A. 24/7-palvelu

24/7-palvelu videosyötteineen on raportoijan tärkein työkalu. Ilman 24/7-palvelua liveseuranta ja -raportointi olisi mahdotonta. Myös formaatin luonne muuttuisi: Big Brother käytännössä lakkaisi olemasta, tai muuttuisi joksikin muuksi, ”tavalliseksi” tosi-tv:ksi.

Pieni katsaus 24/7-palvelun konseptiin, tekniikkaan ja historiaan on paikallaan.

A.1 24/7-palvelu vuosien varrella

BB:tä on tuotettu Suomessa kahden eri tv-yhtiön kanaville.
  1. Vuosina 2005 – 2014 asialla oli MTV Oy:n omistama ”Sub”-tv-kanava (alun perin ”SubTV”).
  2. Vuodesta 2019 lähtien formaattia on tuottanut Nelonen Media omille ”JIM”- ja ”Nelonen”-kanavilleen.
Molemmat yhtiöt ovat esittäneet koostelähetykset ja sunnuntain suorat häätölähetykset vapaasti katsottavina tavallisina tv-lähetyksinä, mutta tarjonneet rinnalla maksullista 24/7-lisäpalvelua talotapahtumien tosiaikaiseen seuraamiseen.

Molemmilla on myös ollut 24/7-palvelussaan tarjolla kaksi pääasiallista ohjattua ohjelmavirtaa. Suosituksena on kutsua näitä raporteissa nimillä ”DC1” ja ”DC2”. Nämä tunnisteet ovat kompakteja ja helppokäyttöisiä ja niillä on BBPlazan raporteissa tietty historiansa, jota sopii jatkaa.

Subin 24/7-palvelu (2005 — 2014)

Subin BB-kausien aikana 24/7-palvelu pyöri sittemmin lakkautetulla Katsomo.fi-suoratoistoalustalla. Palvelu oli tämänhetkistä (2021) laajempi ja käsitti parhaimmillaan kuusi (6) erillistä BB-talon ohjaamosta maailmalle jaettua ohjelmavirtaa:
  • DC1 (”Director’s Cut 1”) — ohjattu ja asukkaiden henkilökohtaisista mikrofoneista äänimiksattu ensisijainen ohjelmasyöte. Subin DC1-syötteessä näkyivät tapahtumat, joiden ohjaaja katsoi olevan jollain tavalla ensisijaisia tai ensisijaisesti mielenkiintoisimpia.
     
  • DC2 (”Director’s Cut 2”) — ohjattu ja asukkaiden henkilökohtaisista mikrofoneista äänimiksattu toissijainen ohjelmasyöte. Subin DC2-syötteessä näkyivät tapahtumat, jotka ohjaaja katsoi tärkeiksi näyttää, mutta tällä hetkellä toissijaisiksi DC1-syötteeseen nähden.
     
  • Olohuone — staattinen yleisnäkymä BB-talon olohuoneeseen jostain olohuoneen kamerasta. Äänet olohuoneen kattomikrofoneista.
     
  • Keittiö — staattinen yleisnäkymä BB-talon keittiöön jostain keittiön kamerasta. Äänet keittiön kattomikrofoneista.
     
  • Makuuhuone — staattinen yleisnäkymä BB-talon makuuhuoneeseen jostain makuuhuoneen kamerasta. Äänet makuuhuoneen kattomikrofoneista.
     
  • Piha — staattinen yleisnäkymä BB-talon pihalle jostain pihakamerasta. Äänet pihan yleismikrofoneista.
Staattiset, huonekohtaiset syötteet

Staattisiin, huonekohtaisiin syötteisiin käytettiin samoja talokameroita kuin ohjattuihinkin, mutta syötteellä ei ollut aktiivista ohjaajaa eikä myöskään äänimiksaajaa. Kuvan rajausta tai käytettyä talokameraa vaihdettiin staattisissa syötteissä vain harvakseltaan. Näkymä pyrittiin pitämään staattisen syötteen nimen mukaisessa paikassa ja rajaus yleensä laajana yleiskuvana.
  • Jos DC1- tai DC2-ohjaaja tarvitsi staattisella syötteellä käytössä ollutta kameraa, saattoivat kameran liikkeet ja zoomailut näkyä staattisessa syötteessä ennen kuin sama kuva tuli näkyviin DC1:een tai DC2:een. DC-ohjaaja saattoi myös vaihtaa staattisen syötteen näkymän johonkin toiseen saman huonetilan kameraan, jota ei sillä hetkellä tarvinnut, jotta saisi vapautettua sen kameran, jota tarvitsi.
     
  • Ohjaajat saattoivat harvakseltaan paimentaa staattisten syötteen kameroiden suuntausta ja rajausta tai vaihtaa syötteessä näkyvän kuvan saman huonetilan kamerasta toiseen, jos tilassa oli asukasjoukko, jota DC1 ja DC2 eivät pystyneet sillä hetkellä seuraamaan. Staattisia syötteitä katsojat käyttivätkin ennen muuta sellaisten asukkaiden ja keskustelujen seuraamiseen, jotka olivat sillä hetkellä DC1- ja DC2-seurannan ulkopuolella.
     
  • Tilanteissa, joissa esimerkiksi tuotanto oli sisällä talossa ja asukkaat komennettuna pihalle, talon staattisten syötteiden kamerat käännettiin kattoon ja talomikrofoniäänet mykistettiin.
     
  • Erikoistilanteissa (asukajaot, tehtäväalueen käyttö, tehtävät, kilpailut ja taloon tulleet esiintyjät) staattisia syötteitä saatettiin hyödyntää erikoistilannetta esittäviin yleisnäkymiin tai lähikuviin tai esimerkiksi voimassa olevan asukasjaon toisen puolen kattavampaan seurantaan. Makuuhuonesyöte ei siis aina ollut makuuhuonesyöte, vaan saattoi esimerkiksi viikon ajan olla tehtäväalueen laavusyöte, jos makuuhuoneeseen ei asukkaita edes päästetty.
Ohjattujen syötteiden (DC1, DC2) priorisointi

Sekä DC1- että DC2-syötteellä on oma feediohjaajansa. Kumpikin pyrkii poimimaan omaan syötteeseensä talosta mielenkiintoisia tapahtumia, keskusteluja ja tilanteita siten, että kuitenkin seuraavat eri asukkaita tai asukasryhmiä.

Jos Subin DC2-syötteessä alkoi tapahtua jotain erityisen mielenkiintoista — tuotannon näkökulmasta mielenkiintoisempaa kuin DC1-syötteessä — vaihdettiin ulos menevät ohjelmavirrat lennosta keskenään siten, että ”ensisijaiset” tapahtumat alkoivat näkyä DC1-syötteessä. Tämä priorisointijärjestys pyrittiin Subin kausilla pitämään voimassa koko ajan siten, että mielenkiintoisimmat tapahtumat olisivat aina nähtävissä ensisijaisesti DC1-syötteestä.

Priorisointikäytäntö oli hyvä laiskan katsojan kannalta, joka saattoi luottaa siihen, että DC1:stä näkyy yleensä oletuksena kaikki sellainen, minkä tuotanto katsoo erityisen toiminnalliseksi, draamalliseksi tai muuten merkitykselliseksi ja muihin syötteisiin tarvitsi vaihtaa vain, jos tuotannon näkemys kiinnostavasta kävi tylsäksi. Toisaalta DC1:n ja DC2:n vaihtaessa aika ajoin päittäin seurannan kohteitaan joko priorisoinnin tai vaihtelun vuoksi piti katsojan itsekin vaihtaa syötettä, jos tahtoi jatkaa sen asukasjoukon seurantaa, jota oli alun perinkin seuraamassa.

24/7 kaapeli-tv-palveluna

DC1:n priorisoinnille DC2:een nähden oli myös erityinen kaapeli-tv-24/7-palveluun liittynyt syy.

Alkuvuosina Subin 24/7-palvelu oli tarjolla sekä katsomo.fi-suoratoistopalvelun kautta että myös maksullisina kaapeli-tv-kanavina. Kaapelissa näkyivät kuitenkin vain 24/7-palvelun DC1- ja DC2-syötteet — kumpikin omalla kanavallaan. Staattiset huonekohtaiset syötteet eivät kuuluneet kaapeli-tv-palvelukonseptiin vaan olivat vain netti-24/7-palvelun katsojien seurattavissa Katsomo.fi-alustalla.

Myöhemmin kaapeli-tv-24/7-tarjonta suppeni niin, että saatavilla oli enää vain yksi 24/7-tilauskanava, joka esitti DC1-syötteen kuvaa. ”Täysi” 24/7-palvelu molempine ohjattuine DC-syötteineen ja staattisine syötteineen jäi katsottavaksi vain Katsomo.fi-suoratoistopalvelun kautta. Muutoksen jälkeen oli kaapeli-tv-tilaajien kannalta tärkeää, että tärkeimmät tapahtumat ohjattaisiin näkymään nimenomaan DC1:ssä.

Äänikanavakokeilu

Kaudella 2008 Katsomo.fin 24/7-palvelussa kokeiltiin lisäominaisuutta, jolla katsoja sai normaalien äänimiksausten ja talomikrofoniäänien lisäksi valinnaisesti tehdä oman äänimiksauksensa asukkaiden henkilökohtaisista mikrofonikanavista. Kokeilu jäi tähän yhteen kauteen.

Asukasvaihdot 24/7-palvelussa

Tietyillä Subin BB-kausilla (2008, 2009, 2010, 2011) suoritettiin asukasvaihto toisen maan samaan aikaan käynnissä olleen BB-tuotannon kanssa.

Joidenkin asukavaihtojen aikana on Subin (Katsomo.fin) 24/7-suoratoistopalveluun tuotu tarjolle myös vaihtomaan BB-tuotannon 24/7-syötteet (ainakin ohjatut pääsyötteet) omien normaalien syötteiden lisäksi, jotta 24/7-katsoja pääsee seuraamaan vaihdon sujumista sielläkin päässä.

Nelosen/JIMin 24/7-palvelu (2019 —)

Nelonen Media aloitti oman BB-tuotantonsa 2019. Tässä toteutuksessa 24/7-palvelu tuotetaan Ruutu.fi (Ruutu+)-suoratoistoalustalla.

Ohjatut syötteet

Ainakin kahdella ensimmäisellä kaudella on katsojien pyynnöistä huolimatta tarjolla ollut vain kaksi ohjattua ohjelmasyötettä:
  • BB 24/7 - 1 — ohjattu ja asukkaiden henkilökohtaisista mikrofoneista äänimiksattu ohjelmasyöte numero 1.
     
  • BB 24/7 - 2 — ohjattu ja asukkaiden henkilökohtaisista mikrofoneista äänimiksattu ohjelmasyöte numero 2.
Konseptuaalisesti nämä vastaavat Subin kausien DC1- ja DC2-syötteitä — kuitenkin sillä erotuksella, ettei niiden välillä vaikuta olevan mitään keskinäistä ensisijaistusta, vaan tärkeitä tapahtumia voi tapahtua sattumanvaraisesti kummassakin:
  • 2019-kaudella ykkös- ja kakkossyötteillä ei vaikuttanut olevan mitään sisällöllistä teemaa tai keskinäistä järjestystä.
     
  • 2020-alkukaudella syötteet seurasivat alkukauden asukasjaon (talo/mökki) eri puolia siten että syöte numero 1 näytti BB-taloa ja syöte numero 2 BB-mökkiä. Jaon loppumisen jälkeen palattiin vuoden 2019 tilanteeseen.
     
  • 2021-syyskaudella on jatkettu kaudella 2019 lanseerattua käytäntöä, jossa ykkös- ja kakkossyötteiden välillä ei vaikuta olevan erityistä priorisointia.
Staattiset, huonekohtaiset syötteet

Nelonen Median nykyisesssä 24/7-toteutuksessa ei ole staattisia huonekohtaisia ohjelmasyötteitä. Tämä on koettu 24/7-katsojien keskuudessa puutteeksi Subin 24/7-toteutukseen nähden.

Raportoijan kannalta tämä on ilmeinen puute. Paljon asukkaiden keskinäistä vuorovaikutusta ja keskusteluja jää ohjattujen ohjelmasyötteiden ulkopuolelle ja siten kokonaan näkemättä. Ohjatut syötteet eivät voi samaan aikaan seurata talon joka kolkkaa ja ohjaaja myös välillä vaihtaa mielenkiintoisesta keskustelusta tai tapahtumasta johonkin vähemmän mielenkiintoiseen. 14 asukasta eri puolille taloa ja pihaa hajaantuneena ei millään mahdu kahteen syötteeseen.

24/7-palvelu kaapeli-tv:ssä

Ainakaan kausilla 2019, 2020 ja 2021 Nelonen Media ei ole tarjonnut 24/7-palvelua perinteisten kaapeli-tv-maksukanavien muodossa.

Syötteiden nimet ja tunnisteet

Ruutu+-palvelun nimitykset syötteille ovat turhan mutkikkaita. Raportoinnin osalta on suositeltavaa pysytellä perinteisessä käytännössä ja viitata palvelun ”BB 24/7 - 1” -syötteeseen nimityksellä ”DC1” ja ”BB 24/7 - 2 ” -syötteeseen nimityksellä ”DC2”. Syötteiden perinteiset nimitykset ovat kompaktimpia, helpompia kirjoittaa ja helpompia myös lukijan hahmottaa tekstistä. ”Director’s Cutista” on edelleen näissäkin syötteissä kyse.

A.2 24/7-palvelun eri katselutavat

Nykyistä (2021) Ruutu+-suoratoistoalustalla tuotettua 24/7-palvelua voi katsoa:
  1. Tietokoneen verkkoselaimella joko tietokoneen omalta näytöltä tai tietokoneeseen kaapelilla yhdisteltyltä tv:ltä.
     
  2. Mobiililaitteella Ruutu-sovelluksella puhelimen tai padin omalla näytöllä. (Jotkut puhelimet tai padit voi myös yhdistää kaapelilla tv:hen.)
     
  3. Chromecastilla tv:stä (katselu käynnistetään Ruutu-sovelluksella puhelinta tai padia ohjaimena käyttäen)
     
  4. TV-mallikohtaisilla ”Smart TV” -Ruutu-sovelluksilla.
Ruutu-verkkosivustolla ja sovelluksessa on ajansiirtopuskuri. Suoratoiston voi pysäyttää ja katselua voi jatkaa viivästetysti. Aikajanalla voi hyppiä ja tapahtumia voi katsoa menneisyydestä usean tunnin takaa.

A.3 24/7-palvelu raportoijan kannalta

Usean syötteen yhtäaikainen seuranta

Molemmat tämänhetkisen (2021) Ruutu+-palvelun 24/7-syötteet voi avata eri selainikkunoihin tai -välilehtiin samanaikaisesti. Äänet voi mykistää siitä syötteestä, jota ei aktiivisesti seuraa.

Useampi PC:hen kytketty näyttö

Jos PC:hen on kytketty useampi näyttö, videosyötteet on helpompi järjestellä omalle ruudulleen ja raportointia harjoittaa omalla ruudullaan.

Ajansiirtopuskuri

Ajansiirtopuskuri — mahdollisuus pysäyttää toisto, katsoa tapahtumia puskurista viivästettynä ja hyppiä takaisin menneisyyteen — on liveraportoijan kannalta tärkeä työkalu. Tilanteita joutuu raporttia kirjoittaessaan usein kuuntelemaan pätkissä useaan kertaan. Ajansiirtopuskuria on helpointa käyttää PC-verkkoselaimella.

Kuulokkeet

Kuulokkeet ovat raportoinnissa suureksi avuksi. Äänimiksaus ei ole aina selkein mahdollinen. Asukkaiden puhe ei ole aina selkeintä mahdollista. Mikrofonit eivät aina ole asukkailla hyvin paikoillaan. Päällekkäisiä keskusteluja on paljon. Epäselvistä puheenvuoroista saa usein paljon paremmin selvää kuulokkeilla kuuntelemalla.

Palaa sivulle “Live 24/7”