Viesti
Kirjoittaja Nokim » 26 Syys 2020 23:47
Niko on minunkin inhokkini – ainakin tällä hetkellä. Hän on tämän kauden asukkaista se, jonka suhteen mielipiteeni on vaihdellut kaikkein eniten. Ensimmäisinä päivinä hän vaikutti pesunkestävältä tapetilta. Sitten hän alkoi hiljalleen vapautua ja heittää ihan viihdyttävääkin läppää. Hetken luulin jo löytäneeni suosikkini, mutta sitten hänestä alkoi paljastua niitä negatiivisia piirteitä.
Iloisena Niko on parhaimmillaan vieläkin suhteellisen viihdyttävä, mutta hän on kuitenkin sen verran kuumakalle, ettei hänestä voi aidosti pitää. Hän kiihtyy nollasta sataan parissa sekunnissa. Erityisesti se riita Paulan kanssa oli ikävää seurattavaa. ”Sä oot mun äidin ikäinen, älä käyttäydy kuin neljätoistavuotias” oli argumenttina melkoinen rimanalitus, varsinkin kun Niko itse käyttäytyi tuossa gatessa harvinaisen epäkypsästi. Hän ei kieltämättä pakoillut vastuutaan aivan yhtä selkärangattomasti kuin Roope, mutta yrittihän hänkin aluksi väittää Paulalle, ettei ollut edes puhunut tästä ja Samista. Se hillitön suutahtaminen Samille eläintehtävän aikana oli myös hyvä osoitus Nikon epätasapainoisuudesta – pelkäsin jo tilanteen eskaloituvan nyrkkitappeluksi hänen aloitteestaan. Nikon mökötykset ovat myös noloa uhmaikäilyä, etenkin kun ne pääsevät valloilleen yleensä sellaisissa tilanteissa, joissa hän on itse käyttäytynyt huonosti. Hänen kunniakseen on tosin sanottava, että hän yleensä myös leppyy aika nopeasti, mutta eihän se kuitenkaan mitätöi vahinkoa, mitä hän suuttuessaan saa aikaan. Vielä hän ei ole tehnyt mitään peruuttamatonta, mutta itseäni ainakin pelottaisi asua noin äkkipikaisen ihmisen kanssa saman katon alla. Veikkaisinpa hänen poistuvan jossain vaiheessa kautta talosta samaa tietä kuin mm. Niko Saarinen aikoinaan.
Hyväntuulisenakin Niko on hieman liian kovaääninen ja kiihkeä minun makuuni – etenkin kännissä. Hänen puheäänensä muistuttaa normaaleissakin olosuhteissa epäilyttävästi huutamista, mutta päihtyneenä se menee jo mölinän puolelle. Niko pitää itseään suomalaisena, mutta ainakin minun jäyhälle pohjoismaiselle luonteenlaadulleni hänen raju kiivautensa tuntuu vieraalta ja luotaantyöntävältä. Eilisissä bibiksissäkin hän oli periaatteessa hyvillä mielin ja kehui ihmisiä, mutta senkin hän teki siihen hyökkäävään mölinätyyliinsä. Todella raskasta seurattavaa.
Nikon huonoihin puoliin kuuluu myös omahyväisyys. Tuntuu, että hän vähän väliä julistaa suureen ääneen olevansa esimerkiksi ”vitun avoin ihminen” tai ”ihan vitun suoraselkäinen”. Ne neljän tunnin panot sun muut seksuaalissävytteiset rehvastelut ovat myös vastenmielisiä, mutta ne lasken osittain nuoruuden piikkiin. Sen sijaan väkivaltavitsejä en osaa ohittaa olankohautuksella. Olen huumorin suhteen melko avarakatseinen, mutta itsemurhalla tai muiden ampumisella ei vain vitsailla. Se menee täysin hyvän maun yli.
Annan Nikolle yhden pojon. Hänet pelastaa nollalta kaikki draama ja konfliktitilanteet, joita hän on tähän mennessä aiheuttanut ja tulee varmaan vielä jatkossakin aiheuttamaan. Toivoisinkin hänen säilyvän talossa vielä jonkin aikaa. Olen kai masokisti, koska minusta on ajoittain hauskaa kokea ärsyyntymisen tunteita, kunhan ne pysyvät siedettävissä rajoissa. Niko ei ole saanut minua niin vihan valtaan, että olisi tehnyt mieli paiskata telkkari ikkunasta ulos. Ainakaan vielä.