Muhun uppoo tuollaiset vahvasti todellisuuteen liitetyt elokuvat paremmin kuin perussäikyttely kauhuleffat. Toisaalta tällaiset leffat pitääkin katsoa yksin ja fiilis pitää olla oikea, että innostuu eläytyä.

Itse en usko mihinkään yliluonnolliseen, varmaan sen takia tuo elokuva oli ainoastaan tylsä.

Mä en myöskään usko, mutta pystyn eläytymään. Kyllä mä fantasiaa ja animaatioitakin pystyn katsomaan, vaikka en usko Disneyn-piirrettyjen eläinten osaavan puhua toisilleen tai ylipäätänsä niiden olemassa oloon. Eli ei kai tässä kysymys ole siitä uskooko elokuvan olevan totta vaan hyväksyy (ja eläytyy) elokuvan tapahtumat sen omassa sisäisessä maailmassa. Nih!

Näin minäkin katson elokuvia ja sarjoja, ne on pakotie todellisuudesta ja mitä paremmin pääsen sisään toiseen maailmaan, sitä parempi. Tosin tästä syystä aika havoin enää katson kauhuleffoja, nuorempana ne ei vaikuttaneet mitenkään uniin tai muuhun olemiseen, mutta vanhempana meinaa jäädä fiilis päälle ja tunnelma tulee uniinkin.

En itsekään näe, etteikö epärealistinen leffa voisi olla hyvinkin pelottava!
Tottakai mahdollisimman todenmukaiset voivat "kolahtaa syvemmälle", koska siinä tulee olo, että mitä jos noin kävisi oikeasti, kun sekin olisi mahdollista.
Eläydyn silti täysillä epärealistisiinkin leffoihin, vaikka en uskoisikaan että ne voisivat olla totta.

Ja sen lisäksi pidän ihan mahdollisena kaikkea yliluonnollista, eli se on vielä kirsikkana kakun päällä.

Mä olen tykännyt kauhusta teinistä lähtien. Olen sitä mieltä, että nykyään tehdään paskaa kauhua, vanhemmissa on sitä tunnelmaa

Täällä on jo puhuttu Kingin kirjoihin perustuvista leffoista, näistä suosikkejani ovat Carrie, Hohto ja Rose Red. Manaaja oli sellenen leffa, jonka uskalsin katsella ensimmäisen kerran loppuun asti vasta täysikäsenä ja kuuluu edelleen suosikkeihini. Evil Dead on kova.

Täällä ei ole taidettu Dario Argentoa mainita? Suspiria on parhaita kauhuleffoja mitä olen nähnyt. Se ei ole erikoisen pelottava, mutta tunnelma ja musiikki on kohdillaan. Kaunan japanilaisesta versiosta tykkäsin kovasti, tämä amerikkalainen ei niin iskenyt. Muutenkin pidän japanilaisesta kauhusta. Tosin Ringin kohdalla amerikkalaiset onnistui paremmin, japsien trilogia oli yksinkertaisesti tylsä ja pitkäveteinen.

Mä oon inhonnu kauhua syvästi ja inhoan edelleen erittäin syvästi... Tosin, joskus oon kattonu Tiedän, mitä teit viime kesänä ja Tiedän yhä, mitä teit viime kesänä -leffat, enkä kyl muista niist paljo mitää muuta ku viikatteella lahtaavan viikatemiehen Mut en tykkää kauhusta, en suostu kattoo Paranormal Activityja, oon kuullu niist ihan tarpeeks joten se riittää mulle.

Itseasiassa Willisillä oli koukku eikä viikatetta Itse olen kauhun suurkuluttaja, tosin enemmän nautin "b-luokasta" ja indiestä kuin Hollywoodin koneiston tuottamasta. Paranormal Activityn ovat monet täällä maininneet, mutta itse en siitä pitänyt lainkaan, mikä on yllättävää, koska tuollainen hienovarainen kauhu on yleensä ihan yks yhteen mun maun kanssa. Mutta jokin niissä vain tökkii, tuntui lähinnä turhalta Death Of A Ghosthunterin toistolta (tosin paremmilla näyttelijöillä).

Hostel: Part III ois tulossa suoraan DVD:lle piakkoin. Nyt vasta bongasin tuon tiedon. Kahesta edellisestä tykkäsin. Pitää uus kattoa asap.

Nyt on sitten tullut katsottua kaikki ilmestyneet Paranormal Activityt (nelonen siis tulossa tämän vuoden lopussa). Ja kyllä minä vaan tykkään vaikka monet sanovatkin ettei näissä mitään tapahdu. Mutta se juuri miksi tykkään on se tyyli millä nämä on tehty: Tiedät että jotain tapahtuu. Jotain pientä meteliä kuuluu ensin, sitten tulee hiljaisuus ja jäät odottamaan, että kohta tapahtuu jotain. Eli lähinnä säikäytysjuttujahan nämä leffat ovat, mutta omalle mielelleni toimivat kyllä. Kovat äänet yhdistettynä siihen että ensin on ihan hiljaista.

Kolmosesta vähän spoilia: Aiemmin olenkin sanonut, että en usko mihinkään paranormaalijuttuihin, mutta yritän aina eläytyä kun alan elokuvaa katsomaan. Niin tein taas kun aloin tätä elokuvaa katsomaan. Tosin elokuvan loppu poisti kaiken "pelon". Kun mukaan sotketaan noidat ja annetaan sille hengelle/demonille nimi Toby niin eihän siinä enää ole mitään pelottavaa.Eli nyt elokuvista on minulle jäljellä enää säpsykohtaukset.

Satoja sellaseksi sanottuja katsottu enkä kauhua ole löytänyt

Hui hitsi katoin ton Sinisterin trailerin ja tosi pelottavalta leffalta vaikutti.

Heh. Aika paljon mielipiteeni on muuttunut reilussa vuodessa. En edelleenkään erityisemmin pidä kauhuelokuvista. Komediat, äksönipläjäykset, draamat ja fantasiat sun muut uppoavat paremmin. Olen kuitenkin tuon edellisen viestini jälkeen katsonut näitä tunnetuimpia kauhuelokuvia viime vuosilta. Teinikauhukomediat ovat olleet eniten omaan makuuni. Myös näitä klassikoita on ollut kiva katsella ainakin se ensimmäinen osa, että pääsee vähän kärryille. Eikä ole tullut uniinkaan!

Ei ole paljon tullut katseltua horroria viime aikoina sattuneista syistä. Mutta Silent Hill 2:n voisi katsastaa jahka dvd-lättynä julkaistaan. Teattereihin en jaksa lähteä ja tuskin sitä nähtäisiinkään näin pienellä paikkakunnalla. Todella hyvään pelottavaan videopeliin perustuva horror-pätkä, jota saatiin odottaa vähän kohtuuttomankin kauan, kun ensimmäinen tuli joskus 7-8 vuotta sitten. Toivottavasti oli odotuksen arvoista..

Mä katoin just kavereiden kanssa Scream 4:sen. Ja se oli tylsempi kuin luulin. Ei sitä voi edes sanoa kauhuleffaksi sillä se ei ollut ollenkaan pelottava. Mutta silti voisin Scream 5:sen katsoa jos se joskus ilmestyy.

Mun mielestä tuo Scream 4 on koko sarjan paras. Siitäkin huolimatta että jo ekasta leffasta tuttu kaava oli mukana, niin mukavaa viihdettä koko kestoltaan. Tähänhän ei tietenkään vaikuta että mukana on eräs Hayden niminen neitonen

Jaa hyviä kauhuleffoja.

Pelottaviksi voin lukea ainakin Halloweenin kun näin 14vuotiaana natiaisena.

Hohto oli jännä, ehkäpä vähän ahdistava.

Manaaja oli melko raju.

Blair witch project oli myös melkoisen pelostuttava, kun teininä tietenkin luulin sen olevan totta ekalla kerrallalani.

Uudemmista ainakin Kauna onnistui säikäyttämään ihan toden teolla.
Paranormal activity ensimmäinen osa onnistui aiheuttamaan lähestulkoon megapaska ultrahalvauksen. Sitten oli tää yks, The Exorcism of Emily Rose joka perustu osittain tosi tapahtumiin, hyi perse sentään, pelotti mennä nukkumaan ja toivoi ettei herää kolmen aikoihin.

Odotin ehkä jopa pahempaa! Olihan siinä pahoja ja ällöttäviä kohtia, mutta olen nähnyt monia paljon ahdistavampiakin leffoja.
Jos ei ole Manaajaa nähnyt ja ei halua tietää lopusta mitään, niin älä lue, mutta Manaajan loppu ei myöskään ollut kovin paha. Kaikki ratkesi kuin itsestään, ja saatiin onnellinen loppu. Esimerkiksi Omen-leffassa taas on myös ahdistava loppu, ja siitä leffasta jää niin kamala olo, että se kuuluu ehdottomiin inhokkileffoihini.

Manaajassa aloin jopa nauramaan muutamalle kohdalle, jotka oli jotenkin niin ylilyöviä. Maskeerauksetkin oli tyhmän näköisiä.

Kävin katsomassa Kirotun (The Conjuring) leffateatterissa viime pe-la välisenä yönä! Oli aika huippuhyvä kauhuleffa. Jakaa kyllä mielipiteitä! Osan mielestä se ei ole kun vain teinityttöjen pelotteluleffa, mutta itse kyllä ahdistaviakin leffoja nähneenä voin sanoa että oli aika raju ja hyytävä leffa. Muutamia todella pelottavia kohtia ja muutaman kerran jopa huusin siellä Tennarin takarivissä.

James Wanin ohjaama toinen vastaavanlainen leffa on nimeltään Riivattu. Onko täällä moni nähnyt Kirottua tai Riivattua ja kumpaa pidätte parempana? Olen kuullut että Riivattu olisi ahdistavampi.

Insidious oli pelottavampi, mutta Conjuring pysyi paremmin kasassa kokonaisuutena.Carriea en ole vielä nähnyt, mutta Moretz + Moore -yhdistelmä on lupaava.

Onko Carriesta siis tehty uusi versio?

Carrie kakkosen olen joskus katsonut, ihan katsottava elokuva sekin. Jostain 90-2000-lukujen taitteesta muistaakseni. Vaikken mikään kauhuleffojen ystävä yleensä olekaan, enkä edes muista milloin olisin viimeksi katsonut kauhuleffan.

Juu, on Carriesta tehty uusi versio!
http://en.wikipedia.org/wiki/Carrie_(2013_film)
Näyttelijät oli kyllä hyviä ja leffakin ihan katsottava. Itse en edes tiennyt alkuperäistä Carrieta ja luulin tätä leffaa ihan uudeksi!
Parhaiten roolinsa veti kyllä Julianne Moore, Carrien äitinä.




Conjuring oli kyllä aika toimiva kokonaisuus! Alussa vähän mietin mikä on homman nimi ja miten nuo palaset kiinnittyy paikoilleen, mutta lopulta palaset loksahtivat paikoilleen ja kaikki olikin helposti ymmärrettävissä. Eli hyvin onnistunut leffa!

Insidious tuli katsottua eilen illalla! Sanoisin kyllä että Conjuring oli mielestäni pelottavampi, vaikka molemmissa oli omat hetkensä ja vaikka Insidious jättikin ahdistavamman fiiliksen karmeamman loppunsa ansiosta.

Conjuring kyllä todellakin toimi paremmin ja oli selvästi parempi leffa.
Insidious taas oli siinä mielessä kiehtova että siinä oli näitä unen aikana toiseen todellisuuteen menemisiä ja muuta hauskaa.

Täällä on yksi kauhun ystävä. Kaikki Halloween-leffat, Perjantai 13.-leffat ja Painajainen Elm Streetillä-leffat ja näiden kaltaiset menee.
Myös eläinkauhua tulee välillä katseltu. Ja muutakin kauhua kuten psykologista kauhua välillä.

Kävin katsomassa Annabellen, ja hankala sanoa mitä mieltä olisin. Viehättävä 60-luku näkyi monessa kohtaa ja saihan sitä monessa kohdassa jännittää, mutta jotenkin olisin silti odottanut enemmän. Aika paljon leffa turvautuu säikyttelyyn, eikä ole kovin vaikea arvata missä kohdissa niitä säikyttelyjä tulee.

Ehkä suurin vika leffassa on se, että vaikka itse leffa hyvä onkin, se ei yllä millään lailla Kirotun tasolle. Kirotussahan Annabelle-nukke jo esitellään, ja muutenkin tuntuu että kaikki tästä leffasta on jo nähty joskus aiemmin muissa saman genren leffoissa.

Mutta ei tosiaan yhtään huono! Kyllä nukkekauhu on mielestäni hyvää, kun nuket on jotenkin niin pelottavia muutenkin.