BBPlaza.org - Foorumi

Kaksi kertaa parhaaksi reality-ohjelmaksi valittu Kadonneen jäljillä palaa ruutuun kolmannen kauden jaksoin. Ohjelma nähdään 12.3 alkaen maanantaisin Mtv3:lla klo 20.05. Yhteensä kymmenen jaksoa on nyt luvassa, joista puolet juontaa Jenni Pääskysaari ja puolet Antero Vartia.

Tosi hyvä ja koskettava sarja. Seuraako kukaan?

Muutamia kertoja on tullut katsottua. Onhan tämä suomalaiseksi realityksi aika hyvin tehty, ja kyllähän se pianomusikki vähän herkistää.

Tosin vähän varauksella suhtaudun aina niihin kohtaamisiin. Vaikka niihin tarinoihin ja siihen, että kadonnut läheinen löytyy uskonkin, niin jotenkin aina tuntuu vähän, että se "kohtaamishetki" on vähän feikattu.

Kehuin sarjaa joskus ehkä realityimmäksi tosi-tv:ksi ja mielestäni se on sitä edelleen. Siinähän esitetään kuitenkin todelliset ihmiset todellisten arkielämän elämänkohtaloidensa ja tunteidensa parissa - jopa elämänsä käännekohdissa - sen sijaan että oltaisiin kontrolloidussa studioympäristössä täysin keinotekoisten tapahtumien, hakemalla haettujen "hahmojen", ympäristön pakottamien ihmissuhteiden, ohjailtujen tilanteiden ja manipuloitujen tunteidennostatusten piirissä.

Ohjelman uusi juontaja Antero Vartia vieraili aamulla Huomenta Suomen haastattelussa:

http://www.katsomo.fi/?progId=112825

Pätkässä sivutaan myös ohjelmanteon taustoja. ("Kaikki kohtaamiset ovat ihan todellisia ja oikeita.")

Kyseessä on muistaakseni alankomaalainen formaatti. Brittiversio, jota myös on esitetty Suomessa, on mielestäni paljon tylsemmin toteutettu ja Suomi-versio hakkaa sen 10-0. Sen sijaan, että päähenkilön kanssa lähdettäisiin selvittämään asioita paikan päälle (kuten Suomi-versiossa), UK-tuotannossa juontajat ja taustatiimi selvittävät asioita itsekseen ja saapuvat sitten kotonaan käkkivän "päähenkilön" kotisohvalle raportoimaan etsinnän edistymisestä - ja lopulta etsityn henkilön mahdollisesta löytymisestä. Samanlaista aktiivista etsinnän jännitettä ja kohtaamisen draamaa kuin Suomi-versiossa ei pääse UK-versiossa syntymään: kaikki on toteutustavan vuoksi laimeampaa, kun päähenkilö on ennemminkin kotonaan passiivisesti odotteleva sivuhenkilö juontajiin verrattuna. (Kerran siis näinkin päin: täällä osataan toteuttaa kansainvälinen formaatti brittejä paremmin! Ei se Pääskysaari turhaan ole tiiminsä puolesta niitä palkintoja pokannut.)

Katsoin tänään vissiin ekaa kertaa. Oli kyllä tunnepitoista. Epsanjalaiset ovat todella vieraanvarainen kansa ainakin tämän perusteella. Ja saivathan ohjelman takia itsekin yhteyden veljeensä/sukulaiseensa useamman vuoden jälkeen.
Näytti tuo Antero olevan myös sydämellään mukana ohjelman teossa.
Pakko myöntää, että melkeen itketti.

Antero oli tämän jakson perusteella ihan hyvä juontaja, mutta äh, jotenkin tämän ohjelma on ehtinyt jo minun silmissäni vähän profiloitua Jenniin. Empaattinen kaveri kuitenkin tuo Antero, joten eiköhän häneen totu.

Vaan ovatpa espanjalaiset kyllä vieraanvaraista ja avointa porukkaa. Ei ihan samanlainen meno kuin Suomessa.

dertsi kirjoitti:Antero oli tämän jakson perusteella ihan hyvä juontaja, mutta äh, jotenkin tämän ohjelma on ehtinyt jo minun silmissäni vähän profiloitua Jenniin. Empaattinen kaveri kuitenkin tuo Antero, joten eiköhän häneen totu.

Jennihän kuitenkin tekee (tai on tehnyt) jaksoja myös. Ideana kai oli että Jenni ja Antero jakavat juontovelvollisuudet?

Espanjan-jakson lopputeksteissä luki, että ohjaaja oli Kim Sainio. Tätä en tiennytkään. Jakso on katsottavissa Katsomosta ja siellä on myös jälkipuintivideo, jossa kerrotaan, mitä jaksossa esiintyneille henkilöille kuuluu nyt.

BrutalGentleman kirjoitti: Ideana kai oli että Jenni ja Antero jakavat juontovelvollisuudet?

Kyllä. He juontavat jaksot vuoroviikoin.

Tykkään tästä ohjelmasta tosi paljon. Jenni on ollut tosi hyvä juontaja, mutta ei Anterokaan huono ollut, vaatii ehkä lähinnä totuttelua uuteen ääneen. Ohjelma koskettaa tosi paljon, ystäväni isä on tuollainen "ulkomaille kadonnut", joten sitä kautta voi vähän ymmärtää asiaan liittyviä tunteita. Edellisiltä kausilta mieleeni on parhaiten jääneet veljekset, jotka etsivät isänsä sukulaisia Skotlannista (tiesivät jo siis isänsä kuolleen). Jotenkin todella hellyyttävää, kuinka hyvin heidät otettiin vastaan isoon perheeseen, vähän niinkuin nytkin viime jaksossa nuo espanjalaiset.

BrutalGentleman kirjoitti:Kyseessä on muistaakseni alankomaalainen formaatti. Brittiversio, jota myös on esitetty Suomessa, on mielestäni paljon tylsemmin toteutettu ja Suomi-versio hakkaa sen 10-0.

Suomessa on näytetty myös USA:n versiota, joka on samanlainen kuin brittiversio. USA:n versiossa kohtaamispaikkana oli aina sama "Family tree", jonne siis sekä etsijä ja etsitty roudattiin kohtaamaan. En katsonut brittiversiota juurikaan, mutta siinä ei vissiin ihan sama sijainti kuitenkaan ollut. Todella laimeaa, eikä ihmisiin pysty mitenkään samaistumaan tai ei saa jännittää, kuka minkäkin oven tulee avaamaan ja mitä saa tietää.

En kyllä muista yhtään epäonnistunutta retkeä Suomen versiosta. Kerran erään miehen Espanjasta etsimä sisko jäi ohjelman puitteissa löytymättä (tosin hänen lapset ja ex-mies löytyivät, hekään eivät tienneet naisen sijainnista), mutta sisko tavoitettiin myöhemmin suurlähetystöön jätetyn yhteydenottopyynnön avulla. Eräs mies etsi isäänsä, 90-vuotiasta saksalaisen sotilasta ja hänkin oli vielä elossa. Silloin olin melko varma, ettei häntä elossa löydy, mutta onneksi kumminkin löytyi.

Oli kyllä sillä tavalla harvinaislaatuinen jakso tämä viimeisin, etten siinä "kohtaamisen" aikana herkistynyt laisinkaan. Jotenkin vähän turhan pirteä ja sellainen "hei, eipäs muuten ollakaan nähty pitkään aikaan".

Muut pitää ja minä en.

Aikaisemmin katsoni jonkun verran ja nyt pitkästä aikaa Espanja-jakson.

Formaatissa häiritsee se, että liian suuri osa ajasta käytetään etsimiseen. Kuunnellaan tulkin soittamaa puhelua, odotetaan, voivotellaan, ihmetellään, ja kas kummaa, kaikkien vaiheiden jälkeen löydetään etsitty henkilö, kun ensin vähän tavattu muita sukulaisia ja tuttavia. Jotenkin liian kaavamainen ja sitten kaikki on pian ohi, kun etsitty löytyy.

Jälkipuintivideo on varmaan antoisa, sillä mielestäni jo ohjelman aikana olisi kiva tietää enemmän, miten sitten löytymisen jälkeen tutustuminen ja yhteydenpito onnistuvat, jne. Mutta nehän ovat aika yksityisiä asioita, moni ei ehkä kaikkea televisioon halua. (Jossain ohjelmassa kuultiin, että kadoksissa ollut isä muutti syöpää sairastavan tyttärensä perheen luokse tutustumaan ja auttamaan. En nyt muista oliko tämä vai muu ohjelma.)

Tämän ohjelman formaatin idea selkeästi on, että etsitty löytyy. Ja kun ne lähtee kohdetta etsimään, taustatiimi on varmasti selvittänyt, onko löytyminen mahdollista. (Vai jätetäänkö näyttämättä jaksot, joissa kohde ei löydy.)
Lisäksi formaattiin kuuluu, että aina etsitään ulkomailta. Jossain joku kertoi, että oli omaistaan yrittänyt tavoittaa tämän ohjelman kautta, mutta ei päässyt mukaan, kun kadonnut oli ilmeisesti vain Suomessa.

Tunteellinen sarja ja musta on ihanaa, että sukulaiset löytävät toisiaan! Voisin helposti katsoa kaikkien jaksojen loppuratkaisut ja kohtaamiset, mutta mielestäni ohjelma on liian pitkä kohtaamisen odottamiseen ja ohjelmassa rakennettu jännitys mielestäni puuttuu kuitenkin, kun kohde aina löytyy. Ja jos olisi mahdollista, että kohde ei löydykään, en niin surullista sarjaa haluaisi edes katsoa.

Onneksi tämä sarja on olemassa noiden kadonneiden ihmisten löytymiseksi!

mävaan kirjoitti: Tämän ohjelman formaatin idea selkeästi on, että etsitty löytyy. Ja kun ne lähtee kohdetta etsimään, taustatiimi on varmasti selvittänyt, onko löytyminen mahdollista. (Vai jätetäänkö näyttämättä jaksot, joissa kohde ei löydy.)

Viime jaksossa ei tainnut oikeastaan löytyä ketään kadonnutta sukulaista, ainoastaan pari tuttua menneisyydestä. Eli varsinainen "kohtaaminen" jäi toteutumatta.

En ole ekan kauden jälkeen tätä katsonut mutta sillon kun katsoin, ärsyynnyin siitä että ohjelma oli toteutettu liian kaavamaisesti (kuten tuossa ylempänä mävaan totesikin) ja elokuvamaisesti. Taustatiimihän on kyllä varmaan jo ennen ohjelman tekoa selvittänyt että voiko se henkilö ylipäätään löytyä joten jaksossa näkyvä "selvitystyö" vaikuttaa ihan teatterilta ainakin minun silmiini.

Erittäin hyvä ohjelmaidea ihan sen takia koska ihmisiä löytyy, mutta itse en kyllä jaksa tällaista seurata ihan tuon siirappisen toteutuksen takia.

Isän jäljillä ollaan tänäänkin varmaan viidettä kertaa putkeen, mutta harvoin jos koskaan on nähty isän etsivän lastaan. Jännä juttu.

Ja aina niiden isien kanssa sovitaan että nyt pidetään yhteyttä, mutta kuinkahan monet vielä ohjelman jälkeen ovat tavanneet isänsä?

Ketäs kaikkia tällä kaudella onkaan etsitty?

Jakso 1: siskot
Jakso 2: isä
Jakso 3: äiti
Jakso 4: perhe
Jakso 5: isä
Jakso 6: isä
Jakso 7: isä
Jakso 8: isä
Jakso 9: isä
Jakso 10: isä

Faijan jäljillä olisi osuvampi nimi sarjalle.

Ihan sattumalta katoin ekan jakson sitten ykköskauden ja tämänpäiväinen etsijä olikin sitten mun kotikaupungista kotoisin. Aika jännää.

Ehdin jo sekunnin kymmenyksen ajan järkyttyä että etsijä olikin sun lapsesi! Harmi että lause loppuikin "mun kotikaupungista kotoisin".

Tän päivänen jakso sai mut kummalliseen mielentilaan. Itkin, kuin possu, kun isä halusi tutustua tyttäreensä. Alkuun luulin, että sillä miehellä olis lapsia ympäri maailmaa, eikä välttämättä tahtois tietää niistä. Olikin sitten yllättävänkin yksinäinen eläjä. Ja hauska tyyppi ton pätkän perusteella.
Mutta varmaan mun liikutus johtui enempi sen naisen miehen ja lapsien kannustuksesta selvittää omat taustat.
Kai mä katon tätä myöhemminkin.

Onks Tirkan kotikaupunki Lieksa? Mä oon käynyt siellä viski-, eiku siis vaskiviikoilla.

knocker kirjoitti:Onks Tirkan kotikaupunki Lieksa? Mä oon käynyt siellä viski-, eiku siis vaskiviikoilla.

On. Tuossa ohjelmassa näkyikin ainakin pariin kertaan kuva siitä Kirsistä Lieksan kirkon portailla ja saattoi jotain muutakin kuvamateriaalia olla sieltä. Ja sanoivat että äitinsä asuu siellä vielä nykyäänkin.

Spencer kirjoitti:Isän jäljillä ollaan tänäänkin varmaan viidettä kertaa putkeen, mutta harvoin jos koskaan on nähty isän etsivän lastaan. Jännä juttu.

Mä oon miettiny vähän samaa, kun aina etsitään isää. Onneksi kuitenkin tarinat on olleet hyvin erilaisia, nuorta ja vanhaa etsijää, isästä enemmän tai vähemmän tietoa, isä/muut sukulaiset ei tiedä lapset olemassa olosta jne. Ainakin näistä vanhemmista isän etsijöistä oon ihan positiivisesti tykännyt.

Jos haluaisi enemmän pohtia yhteiskuntaa, niin isä voi aika helposti kadota lapsen elämästä, mutta on kuitenkin lapselle niin tärkeä, ettei sitä voi unohtaa samalla lailla kuin merille lähtenyttä etäistä serkkua. Lisäksi isällä on alussa mahdollisuus valita tutustua lapseensa ja pitää hänet elämässään: jos valitsee jättää, miksi myöhemmin valitsisi toisin? Jotkut varmasti katuu, mutta eivät uskalla lähteä etsimään. Toki näitäkin tarinoita voisi olla (ja toivottavasti löytyisi, UK-versiossa muistaakseni äiti etsi adoptioon antamaansa lasta), mutta ymmärrettävää, miksi toisin päin on yleisempi.

Niin ja kyllähän äitikin voi kadota lapsen elämästä samalla lailla kuin isä. Kuitenkin jos lomaromanssilla on seuraukset, niin ne yleensä on 9 kk kuluttua äidin sylissä...

Kadonneen jäljillä keräsi Maikkaria tyydyttävät katsojaluvut ja saa jatkoa.

http://www.mtv3.fi/ohjelmat/sivusto2008 ... 12?1549489

Kadonneen jäljillä jatkuu muuten taas syksyllä. Antero Vartia jatkaa toisena juontajana, ja Jennin tilalle tulee Eva Kela.