BBPlaza.org - Foorumi

Asiasta toiseen. Jokohan se Einarin kirja on julkaistu? :hahaha:

Petri kirjoitti:Asiasta toiseen. Jokohan se Einarin kirja on julkaistu? :hahaha:

Vielä enemmän kiinnostaa tietää kukahan sitä ostais ja mistä syystä?

Mä olen nyt päättänyt sivistää itseäni, ja aloitin lukemaan Täällä Pohjantähden Alla -trilogiaa. Hyvältä vaikuttaa, vaikka olen vasta vähän päälle sata sivua lukenut ensimmäisestä osasta.

Stephen Kingin Hohto on menossa. Oon lukenu kerran aikasemmin joskus 10 vuotta sitten joten juoni ei oo ihan tuoreessa muistissa.

jokunen kirjoitti:Stephen Kingin Hohto on menossa. Oon lukenu kerran aikasemmin joskus 10 vuotta sitten joten juoni ei oo ihan tuoreessa muistissa.

Tuosta tuli mieleen yksi todella loistava kirja jota suosittelen kaikille. Agatha Christien kymmenen pientä neekeripoikaa.
Ja tuli mieleen tuosta lähinnä siksi, että alkaa itselläkin olla vissiin 10 vuotta sen lukemista.

Big Mother kirjoitti:Mä olen nyt päättänyt sivistää itseäni, ja aloitin lukemaan Täällä Pohjantähden Alla -trilogiaa. Hyvältä vaikuttaa, vaikka olen vasta vähän päälle sata sivua lukenut ensimmäisestä osasta.

Joko on luettu loppuun? Todella hyvä kirja muuten.

Raamattua suosittelen kaikkia lukemaan ja jos alkaa jossain vaiheessa tympiä, niin voi vääntää sätkiä - paperi on sopivaa juuri siihen.

Sain lopeteltua Hohdon ja nyt on Roald Dahlin Charlie and the Chocolate Factory menossa. En oo aikasemmin lukenu enkä oo nähny elokuviakaan, enkä tienny sitäkään että minkälainen tarina tässä on, joten ihan ensitutustumisia kyseiseen teokseen.


Häh enkös ole tänne postannu kertaakaan aikaisemmin ennen näitä kahta kirja-aiheista viestiä, oho. Luulin että liittymisvuonna tuli kirjoteltua mutta muistin väärin.

jokunen kirjoitti:Häh enkös ole tänne postannu kertaakaan aikaisemmin ennen näitä kahta kirja-aiheista viestiä, oho. Luulin että liittymisvuonna tuli kirjoteltua mutta muistin väärin.

Osa viesteistä on kaiketi jäänyt vanhalle foorumille. Ainakin joidenkin ketjujen alusta puuttuu viestejä.

Tirkka kirjoitti:

jokunen kirjoitti:Häh enkös ole tänne postannu kertaakaan aikaisemmin ennen näitä kahta kirja-aiheista viestiä, oho. Luulin että liittymisvuonna tuli kirjoteltua mutta muistin väärin.

Osa viesteistä on kaiketi jäänyt vanhalle foorumille. Ainakin joidenkin ketjujen alusta puuttuu viestejä.

No höh sanon minä!

Eilen illalla alotin Marley ja minä -nimisen kirjan, ihanasta labbiksesta kertoo. Siitä notkeasti aasinsillan kautta että Tirkka, minne Obey-koira meni

Obey-koira meni takaisin kotiinsa.

En oikein lukemisesta niin hirveästi perusta, kun se kynnys lukemisen aloittamiseen tuntuu olevan niin suuri. Henkilökohtaisen "raamattuni" eli Linnunradan käsikirja liftareille:n olen lukenut (+koko Linnunrata sarjan) ihan vapaaehtoisesti läpi. Todella viihdyttävä ja hyvä teos. Yhdellä lauseella sanoen, kiteyttää elämän maapallolla hölmöiksi metaforiksi.

Kaikki Ben Eltonin kirjat, joista BB-aiheisen Tappavan kuuluisan (Dead Famous) joku sanokin ketjun alkupuolella. Uudempi Chart Throb (sitä ei ole vissiin vielä ilmestynyt suomeksi) liittyy kykyjenetsintäsouveihin, kuten nimestä voip päätellä. Aika moni Eltonin kirjoista käsittelee jollain tavalla mediaa.

Mika Waltari on hauska.

Juha Vuorisen koko tuotanto, niin juoppohullut kuin dikdek tuotokset.
Henning Mankellin kirjat.. Beck-sarjat tehny niiden pohjalta.

Tällä hetkellä luen Mark Simpsonin Pyhä Morrissey elämänkertaa. Hauska ja miksei myös fanaattinen kirja yhdestä kaikkien aikojen merkittävimmistä muusikoista. Suosittelen jos Morrissey tai The Smiths kuuluu soittolistallesi.

Luin Leena Lehtolaisen uusimman, Väärän jäljillä. Hyvin tyypillinen Maria Kallio-kirja.

Onkohan Lehtolaisella jotain Big Brotheria vastaan? Kirjassa oli pari selvää kuittia:
s. 57: "Tosin nämäkin olivat pikku-uutisia tositeeveesarjojen uusien käänteiden rinnalla: joku oli vetänyt toista turpiin suljetussa talossa ja nyt mietittiin, tulisiko siitä pahoinpitelysyyte. En ymmärtänyt, mitä miettimistä siinä edes oli."

s. 229: "Eivät nää nykynuoret tahdo tehdä työtä ja odottaa. Kaik täytyy saada heti. Sitten mennään tositelevisioon naimaan kännis kaiken kansan edes, ja se on jotenkin hienoa. Sellaiset unohdetaan nopeasti, mutta mitalit muistetaan."

Ostin kesälukemiseksi Reijo Mäen uusimman "Valkovenäläinen". On keskitason Vares -kirja.
Siitäpä löytyi pari Big Brother -viittausta.
s. 93-94, Jussi Vares oli nähnyt unta vanhasta teini-iän ihastuksestaan ja itsestään: "Mirjami ja minä olimme Big Brother -talon kaksi viimeistä asukasta. Raha ei kuitenkaan kiinnostanut kumpaistakaan. Me keskityimme harrastamaan puolimiljoonaisen TV-yleisön edessä mitä kiimaisinta seksiä. Eikä se tapahtunut makuusopessa - sen armahtavan peiton alla - vaan päiväkirjahuoneen valtaisassa punaisessa nojatuolissa. Itse Big Brother antoi jossakin taustalla minulle yksityiskohtaisia ohjeita siitä, mistä suunnasta leikata sitä lihaa seuraavaksi."

s. 478, vaihdoin henkilöiden nimet A:ksi ja B:ksi: "A ja B saivat kumpainenkin lyhyehkön ehdollisen tuomion. Seuraavana keväänä molemmat päättivät hakea Big Brother -ohjelmaan. A ei saanut edes kutsua haastatteluun. Mutta B valittiin talon miehitykseen, koska hän edusti - tuotantoyhtiön raadin mukaan - "hienolla tavalla sitä uussuomalaisuutta, joka aivan kohta on rakentava tätä maatamme." B äänestettiin ulos vasta kisan kolmanneksi viimeisenä. Hän pääsi ruotsinlaivalle juontohommiin."

kalleh kirjoitti:Tällä hetkellä luen Mark Simpsonin Pyhä Morrissey elämänkertaa. Hauska ja miksei myös fanaattinen kirja yhdestä kaikkien aikojen merkittävimmistä muusikoista. Suosittelen jos Morrissey tai The Smiths kuuluu soittolistallesi.

Itsekin luen tällä hetkellä tota kirjaa. Niinkuin Kalle sanoi, hauska elämänkerta jota jaksaa myös lukea. Kirjalija kertoo aika paljon myös omasta elämästään. Eli sillä tavalla myös erilainen.

Itse luin juuri Juha Vuorisen Juoppohullunpäiväkirjoista osat 3&4.
Muutama päivä sitte alotin lukemaan myöskin Juha Vuorisen kirjaa Kristian Siviilipalvelusmiehenä (Tällä hetkellä menossa sivulla 56)

Yllämainitut kirjat olen lukenut kymmeniä kertoja, mutta aina vaan jaksavat lukijaansa viihdyttää.

Bufo kirjoitti: Mika Waltari on hauska.

Waltari oli runoilija. Läpi hänen tuotantonsa on sama rytmi myös proosateksteissä. Jonkin verran se häiritsee dialogeissa, kun sekä johtaja että alainen käyttävät samanlaista kieltä.
Erona esim. Päätalo, jonka teksteissä erilaiset ihmiset erottuvat selvästi toisistaan puhetapansa perusteella.
Mutta kaunista kieltä on Waltarin kieli. Luen silloin tällöin uudelleen joitakin hänen vanhimpia teoksiaan.

Suosittelen Stieg Larssonin trilogiaa:

- Miehet jotka vihaavat naisia
- Tyttö joka leikki tulella
- Pilvilinna joka romahti.

Mie suosittelen Uma Karman ´Kaiken se kestää´

Ei oo ihan samaa shakespearea mitä ite luen, mut hyvä kirja. Sampofanit tykkää ainaki.