Eläimet & lemmikit

[FankiKitsune]

Mun mielestä yks rasittavimmista lauseista on: "KOIRA ON IHMISEN PARAS YSTÄVÄ : ))))))))"

[knocker]

Voi Punde hyvä, miten mä muka voisin vaihtaa mun kissan johkin koiraan? Hölömö!
Kohtasin tänä aamuna sitten elämäni ensimmäisen elävän punkin. Siellä se pullisteli kissan "olkapäässä". Eikun apteekkiin ens töiksi hakemaan punkkien karkotus- ja estoainetta. Toivottavasti ei mitään tautia aiheuta (siis se punkki).

[Mardis]

Täällähän alkaa olla jo ainekset ikuiseen kissa-koira-fightiin.

En itse välittäisi koirasta lemmikkinä, mutta kyläillessä niitä on kiva kattella ja silitellä. Sillä varauksella tietty, että osaavat käyttäytyä vieraiden läsnäollessa eivätkä hypi silmille. Tai ehkä sellasta vähän kissaa suurempaa, valkosta, pörreää, kiharakarvaista söpöyttä voisin jossain tapauksessa harkita omaksi.

Kohtasin tänä aamuna sitten elämäni ensimmäisen elävän punkin.

Ne on ällöjä otuksia! Yksi pitkäkarvainen joutunut usein niiden armoille. Aina iskevät viekkaasti selkään semmoiseen kohtaan, mihkä kissa ei millään pysty koskeen.

Ja menepä puunattuna ja parfymoituna silittämään kissaa: saat myrkyllisen katseen, sillä kissareppana joutuu sen löyhkän turkistaan puhdistamaan (sehän on yksinsaalistaja ja väijyjä, jolle a ja o on turkin puhtaus ja haisemattomuus, ettei hiiri haista jo kilometrin päästä, että jaahas sieltä se Chanelille aina tuoksahtava naapurin Naukusti saapuu, on se kova khihihiii, ja onko sulla ihan hileitä laitettuna turkkiin, hellanlettas, khihihiii).

Heh, tätä ei kyllä tule ajateltua. Tai no, tuskimpa mä kovin tuoksukas olen.

[knocker]

Punkkien karkotusaine tehosi. On jonnekin kuollut ja pudonnut se paskiainen. Kissa sitä vastoin voi ainakin toistaiseksi hyvin. Eikä ole halunnut enää lähellekään herra Koivua, eli lenkit ovat olleet sellasia max 10 metriä ovelta. Enempi tykkää löhötä pihatiellä.

[Benjamin]

Nyt tuli taas muutama lemmikki. Eläin on kyllä sama, joten saa tässä jo varautua ettei parin vuoden päästä ole enää lemmikkiä.

Ihania pikku muruja.
Odotan sitä päivää kun nuo rontit raastaa hermot! Nyt on vielä kaikki pelkästään söpöjä ja ihania.

[mirian]

Itketyttää. Olin äsken lenkillä koiran kanssa ja siellä törmättiin koiranomistajaan, joka kiskoi ja roikotti pientä koiraansa ilmassa kettinkihihnassa (kuristavassa) opetuksena toiselle koiralle (minun koiralleni)murisemisesta. Kuulemma ongelmakoirakouluttaja oli ohjeistanut häntä näin tekemään.

Mä olin ihan järkyttynyt ja hyvä kun en alkanut siinä itkemään kun se pieni koira siinä ähräsi ja tuhisi ja tärisi. Mun mielestä se vaan reagoi mun koiraan siinä missä muutkin: jotkut koirat ärisee ja jotkut töllöttää tyynesti. Jotkut puskee täpöt tutustumaan ja jotkut haluaa kiertää lunkisti häntää heiluttaen.

Omakin koira usein murisee kuin kiukkuinen pikkunapoleoni kun yrittää saada muiden, mahdollisten leikkitovereiden huomioo itseensä. Joskus taas sitä ei vois vähempää kiinnostaa vaan kirmaa vaan tyytyväisenä ohitse. Teki niin pahaa nähdä se pikkuinen koira ja miten sitä rankaistiin toiselle koiralle murisemisesta.

Mitä tuollaisessa tilanteessa pitäis tehdä? Mä vaan huusin paniikissa, että mitä sä teet ja yritin pidätellä itkua kun pelästyin niin. Kiva varmaan sille omistajallekin, jos se ajattelee tekevänsä oikein noudattaessaan ammattikouluttajan neuvoja ongelmakoiransa suhteen ja sitten joku outo tyyppi tulee siihen ulvomaan, että lopeta! Siinäkään tilanteessa ei voinut olla varma, oliko omistajalla mennyt hermot koiraansa ja siksi kohteli niin kovakouraisesti, vai luottiko hän vaan sokeena jonkun ammattilaisen neuvoihin sen enempää niitä kyseenalaistamatta.

Mitä mieltä yleensäkin ootte, että missä vaiheessa saa puuttua toisen koiranomistajan käyttäytymiseen koiransa kanssa, kun niitä neuvojakin jaellaan niin tuhansia ja erilaisia, että kuka oikeestaan on oikeassa. Vai onko se aina iso NOUNOU ellei ole pitäviä todisteita varsinaisesta kaltoinkohtelusta.

[knocker]

No ei ilmassa roikottaminen mitään kouluttamista ole! Hyvä, kun puutuit.

[mirian]

Ärsyttää vaan kun menin niin järkytystilaan. Jos olis ollut rauhallisempi, niin olis varmaan pystynyt paremmin juttelemaan sen omistajan kanssa. Sit siihe tuli napurikin tutun koiransa kanssa ja tietty mun koira ryntäs sen kanssa leikittelemään.

Nyt sillä koiranomistajalla on vain sen ammattikouluttajan näytä valtasi voimalla -neuvot ja jonkun itkupillirandomkoiranomistajan hätähuudot takapiruina kun kouluttaa koiraansa. Kumpaakohan puolta kuuntelee koiran taas muristellessa jollekin....

Miksei ikinä silloin ole rauhallinen kun se olisi tärkeää...

[Donut-bebe]

6-vuotias syliä ja rapsutuksia rakastava kissa-neiti, ruotsalainen maatiainen. Ja kuvia, olkaatte hyvä.

Meow!


Ketarat ojossa keittiönkaapiston päällä.


Lopuksi vähän ujostellaan..


Edit: aika hieno kollaasi kun kaikki kuvat on otettu eri kameralla, kuvanlaatu heikkenee järkkäristä pokkarin kautta kännykkäkameraan

[ramasee]

^Aws. Ihana. Kiva ku laitoit kuvia. Ensimmäinen varsinkin on aika mainio kuva.

[Tirkka]

Söpö on kissa kyllä. Meilläkin oli joskus tuon tyylinen, mut poikakissa. Ihan parhaita eläimiä, varsinkin sillon kun ne löytää jostain laatikon tms. millä leikkiä.

[Benjamin]

Mistä kissa- ja koiraroduista tyypit täällä tykkää eniten? Muistakin eläimistä voi tietysti sanoa mielipiteensä, esimerkiksi värimuunnoksista. Rotillakin on paljon hienoja värejä, mutta en mene nyt niihin kun täällä ei taida muita rottafaneja olla.

Kissoissa suosikkejani on nämä rodut:
- Siamilainen
- Itämainen lyhytkarva
- Pyhä Birma
- Burma
- Maine Coon
- Abessinialainen

Tykkään myös Don Sphynxeistä ja myös Sphynxeistä, vaikka karvattomuus aina vähän mietityttääkin eläimillä.
Venäjänsiniset, Kartusiaanit ja Ragdollit on myös kivoja. Ja tietysti myös kaikki muutkin itämaiset rodut kun Siamilainen ja Itämainen! Nuo kaksi on vain ne suurimmat suosikit.

Persialaiset on kaikista rumimpia. En tykkää yhtään!

En myöskään tykkää tiikerikuvioisista kissoista, ne on ihan tylsiä.

....

Koirissa tykkään näistä:
- Volpino Italiano
- Puli
- Afgaaninvinttikoira
- Englanninvinttikoira
- Tiibetinspanieli
- Norwichinterrieri
- Jackrusselinterrieri
- Saluki
- Dalmatialainen

Koirarotujahan löytyy kivoja vaikka kuinka paljon! Tässä kuitenkin ne jotka tuli ensimmäisenä mieleen parhaina.

[KariTa]

Kissoista aivan tavallinen maatiainen on suosikki. Muutenkin tuo rotujen jalostaminen on mielestäni vastenmielistä puuhaa, ainakin koirissa se on johtanut hirveisiin sairauksiin, etenkin pienikokoisimmissa roduissa.

[Tirkka]

Mustat, valkoiset ja mustavalkoiset maatiaiskissat on ihanimpia.

Koirista cockerspanielit ja BB-talossakin viime vuonna vierailleet cavalierkingcharlesinspanielit on aika ihania. Samoten tykkään suomenajokoirista koska meillä kotona oli semmonen kun olin pieni.

[Benjamin]

Muutenkin tuo rotujen jalostaminen on mielestäni vastenmielistä puuhaa, ainakin koirissa se on johtanut hirveisiin sairauksiin, etenkin pienikokoisimmissa roduissa.

Tuo on aika yleinen mielipide, mutta todellisuudessahan kaikki lemmikit on jalostettuja. Jalostamaton koirahan olisi susihukkanen.

Toki koirissa on niitä rotuja, joilla on niin paljon sairauksia etten itse ikinä kyseistä rotua ottaisi lemmikikseni. Joillain roduilla on lonkat paskoina, toisilla hengitystiet paskana, joillain muuten vaan keski-ikä n. viisi vuotta yms yms yms.
Kissoilla ei kuitenkaan pahemmin tällaista ole, eikä tietääkseni esimerkiksi tuo lempirotuni (eli siamilainen) sen sairaampi ole kun maatiaisetkaan. Ja sekarotuiset koiratkaan ei automaattisesti ole niitä terveimpiä koiria! Niissä voi olla yhdistettynä vaikka miten sairaita yksilöitä, kun taas luotettavalta kasvattajalta ostettu terveen rotuinen koira on todennäköisemmin terve.

On jalostamisesta muutenkin hyötyä joissain tapauksissa! Itse esimerkiksi haluan asua kaupungissa ja voisin väittää että jalostamisen ansiosta löydän ne rodut ja lemmikit jotka eivät tylsisty kaupunkiolosuhteissa.
Väittäisin että isompaa rääkkäystä on pitää maatiaiskissaa kerrostaloyksiössä kun siamilaiskissaa!

Mutta jotta en kuulostaisi liian jalostusmyönteiseltä, niin pakko sanoa että meneehän jotkut asiat täysin överiksi. Jopa kesyrotissa on alettu kasvattamaan jossain päin maailmaa hännättömiä ja kiharahäntäisiä, joka aiheuttaa paljon ongelmaa rotan kehityksessä ja terveydessä. Häntä on oleellinen osa rottaa, joten ihan sairasta lähteä jalostamaan siitä erilaista.
Koirilla ja kissoillakin on vastaavia sairaita viritelmiä.
Itse kuitenkin omistan karvattoman ihastuttavan rotan.. Hiukan sääliksi näitä karvattomiakin käy, mutta niitä en vielä täysin tuomitse vaikka haluaisinkin ettei niitä enää missään lemmikeissä kasvatettaisi.

[Donut-bebe]

Yleltä tuli kesällä dokumentti rotujalostuksesta. Harmittavasti en onnistunut sitä näkemään kuin lopusta, jossa näytettiin, kun poneja on koitettu jalostaa niin pieneksi, että ei ole välitetty, kun poneista tulee iso-mahaisia nilkkarikkoja. Nämä ponin-kuvatukset sitten joko lopetetaan tai hylätään, ja Ylen dokkarissa oltiinkin jossain Pony Rescue -tilalla, jossa oli useita ihan hyvinvoipia, mutta erikoishoitoa (tai muuten vaan erikois-rakkautta "rumuutensa" takia) vaativia pienen pieniä poni-parkoja ..Ja kuinka niinkin tuttu rotu kuin englannin bulldoggi, 90% pennuista syntyy keisarinleikkauksessa, koska niiden pää on liian iso normaaliin synnytykseen.

Dokkarin ulkopuolella taas, musta on kamalaa, kuinka entistä pienempiä ja pienempiä koiria (ja kissoja.. ja possuja! ..ja poneja) pissikset ihannoivat ja haluavat "koska Paris Hiltonillakin on ....".
Kovin on surkea näky nykyisissä "tee-kuppi"-koirissa, kun masu pullottaa, kuin vitamiinipuutokseisella lapsella Afrikassa, ja koivet ovat pelkkää luuta ja nahkaa. Tärisevät joko paniikista tai kylmistään kokoajan, tiedä häntä kummasta, luultavasti sekä-että!

Kissat, joiden jalat ovat puolta lyhyemmät kuin yleensä, eli "munchkin"-rotu.. Hyi helv!!! Nämä kissat eivät pysty tekemään sitä olennaisinta asiaa mitä kissoilta rotuna odottaa, hyppäämään paikasta A paikkaan B. Kissoilla on sen verran notkeampi selkäranka että se ei mäyräkoiran lukemiin "taivu".. Ainakin toivon ja uskon näin.

[Karhu]

Vihaksi pistää.

[tuusannuuska]

Jos pitäisi joku rotukoira jostain joskus haluta, en tiedä mistä lähtisin etsimään edes kun tuntuu, että jokaisessa rodussa alkaa olla niin paljon vakavia terveyshaittoja. En siis halua maksaa kenellekään rahaa siitä, että jalostetaan jotain jumiutunutta ulkonäköä terveyden kustannuksella. Pitäisi todella löytää joku, joka tähtää läpinäkyvyyteen ja pelkästään terveisiin ja hyväluonteisiin yksilöihin ulkonäön kustannuksellakin.

Tosin niin kauan kun on kodittomia eläimiä ympäriinsä jo valmiina, ei meikäläistä varten tarvitse kenekään teettää lisää eläimiä. Sekä koirista, että kissoista löytyy luonteensa puolesta niin paljon valinnanvaraa kodittomissa, että kyllä sieltä monelle löytyisi sopiva kun vaan viitsisi etsiä. Ymmärrän kyllä tietysti senkin, että niiden kanssa täytyy varautua ihan mihin tahansa, kun harvasta tiedetään mitään menneisyydestä, mutta enemmän niissä on helmiä kuin huteja.

Rescueyhdistyksiä mahtuu kyllä sitten moneen lähtöön, kaikki ei toimi ihan samoilla arvoilla, mutta toisaalta jokainen voi sitten valita sen minkä kanssa omat arvot osuu parhaiten yksiin. Etenkin ulkomainen koditon kannattaa kuitenkin aina ottaa yhdistyksen kautta, hyvä yhdistys tajuaa tautiriskit ja toimii niiden mukaan, sekä kohdemaassa niiden ehkäisemiseksi jatkossa.

Itselläni on löytökoira Virosta ja tunnen sitä kautta muitakin samanlaisia nykyään jo kymmeniä. Kaikki huipputyyppejä, kun on vaan löytynyt sopiva omistaja. Nyt on alkaneet romanialaiset koirat lisääntyä ja yhtä sellaista hetkellisesti hoitaneena ja kymmeniä tavanneena, en voi kuin hämmästellä sitä miten sellasista oloista tulevat koirat sopeutuu tänne samantien.

Joten ei, en varmaan ikinä tule ottamaan rotukoiraa. Ellei joku päivä vastaan tule irlanninsusikoiraa joka etsii uutta kotia.

[knocker]

Tuusiksen kanssa pitkälti samalla linjalla, että paree olis pelastaa koiria ja kissoja löytötaloista. Vaikka itse otinkin rotukissan, niin se oli jo 7v. ja se olisi lopetettu, ellei kotia olisi löytynyt. Ja meillä kotona ennen sitä oli ollut saman rotunen, joka kuoli, kun oli 18v. Oli ollut mun kaverina lähes koko ikäni.
Jännä yhteensattuma Tuusiksen postauksessa on myös toi irlannin susikoira. Mutsi otti sellasen hoiviinsa aikanaan, kun "löysi" sen jostain kennelistä ja sai tietää huonosta kohtelusta. Tämä koira oli vallan mainio. Kun ulkoilin sen kanssa, niin sitä pystyi pitämään vapaana, kulki vierellä ja totteli joka sanaa. Se ihan oikeesti osas kuunnella, kun sanoi vaikka: "viereen".
Tiedän myös monia sekarotusia koiria, joiden luonnetta ei voi muuta, kuin ihailla.

[tuusannuuska]

Tuusiksen postauksessa on myös toi irlannin susikoira. Mutsi otti sellasen hoiviinsa aikanaan, kun "löysi" sen jostain kennelistä ja sai tietää huonosta kohtelusta. Tämä koira oli vallan mainio. Kun ulkoilin sen kanssa, niin sitä pystyi pitämään vapaana, kulki vierellä ja totteli joka sanaa. Se ihan oikeesti osas kuunnella, kun sanoi vaikka: "viereen".

Kuulostaa samanlaiselta kuin ne tapaukset joita olen tavannut, ihan mahtavia otuksia. Ainoa vika niissä on se, että koska ovat niin isoja, eivät elä kovin pitkäikäisiksi. Vähän sama kuin tanskandoggien kanssa, niillä kyllä vielä paljon pahempi tilanne. Ja se, että niille pöydät on kaikki ihan siinä naaman edessä, ei kauheasti voi pitää ruokaa missään otettavissa kun se sitten kyllä häviää parempiin suihin. Sama jos normaalikoiralle jättäisi ruuat lattialle ja poistuu paikalta, syödyksihän ne tulee.

[Punde]

Kattokaa kanoja!



Jojensuun Utran saarten vanhalla saha/myllyllä. Mielenkiintoiset rauniot muutenki, kumma ku en ollu aiemmin käyny vaikka tossa ihan lähellä. Yhessä kohtaa sammalen alta pilkotti tiilirakennelmaa ja pieni reikä mistä näki ainaki metrin verran alas tyhjyyteen. Jotta kuuluis ketjuun ni veikkaan et ainaki rottia siellä ois. Tai piisameja.

[knocker]

^ Hieno kanaparvi.

Justiinsa huomasin, että mun kissa on syystä tai toisesta saanut toiselle puolelle kaulaa täysin karvattoman alueen, joka on hiukan vereslihallakin. En ole nähnyt sen itseään juurikaan raapineen. Sisäkissa. Onko mitään ajatuksia ennen kuin eläinlääkärit avaavat ovensa?