9. päivä

[BrutalGentleman]

21:55 DC2: Paljon älämölöä. Marko pakkaa kuumeisesti.

Paula (ulkona): ”Nyt se vie meidän game planit sinne! Totta kai, totta kai! Tietenki!”

Minna (mökissä vaatteita keräävälle Markolle): ”Minä oletan et tässä on semmonen homma, et älä kerro mun olemassaolosta.”

Niko (ulkona): ”Eli Tiia on pois pelistä.”

Miettivät viikkotehtävää. Tietävät Markon vahvuudet. Hehän saavat valita.

Niko: ”Me voidaan ottaa Marko johonki, mihin hän ei oo niin hyvä!”

[Paphiopedilum]

Kessulla roska silmässä.




Samaan aikaan talossa.

[BrutalGentleman]

21:58 DC2: Oven lähellä pyörivää Markoa taputellaan selkään.

Sami: ”Marko! Marko, muista mökkiläisyytes!”
Marko: ”Häh?”
Roope (hymyillen): ”Niin. Muista mökkiläisyys!”
Sami: ”Hei, et et pelaa meitä vastaan! Marko!”

22:03

Marko odottelee ovella.

Mökkiläiset toteavat, että heiltä on lähtenyt kaksi isoa persoonaa. (Vaikka Marko ei olekaan vielä lähtenyt.)

Paula: ”Tiskivuorot meni uusiksi!”
O-P: ”Kiroilu vähenee!”

22:08

BB: ”Tämä on Big Brother! Marko! Mene ulos!”

Marko poistuu mökiltä.

22:09

Markon lähtö käy Samilla tunteisiin. Puuskuttelee kädet kasvoilla, pyyhkii silmiään. Kristiina tsemppaa, mehän nähään vielä. Me mennään sinne taloon!

[Paphiopedilum]

22.22 Ella kertoilee sukupuolenkorjausleikkauksen toimenpiteistä.

22.26 Ella meinaa kuitenkin ensin laittaa naamansa kuntoon. Viimeisenä vuorossa on silarit. Toistaiseksi ei ole laitettu muuta kuin huulet.

[som_bucketwhole]

Ovi piippaa. Marko astelee sisään

[BrutalGentleman]

22:24 DC1: Talon makuuhuoneessa Ella kertoo muille yksityiskohtaisesti miten sukupuolenkorjausleikkaukset tehdään, ja sukupuolenkorjaus ylipäänsäkin. Asukkaat miettivät, että aika prosessi. Ellalle ei ole tehty kuin huulet tähän mennessä. Kertoo näyttävänsä aika paljon äidiltään.

22:27

Häätöoven summeri soi. Marko astuu taloon.

Timo: ”Mikä toi on?”
Kati: ”Patterit.”
Arttu: ”Pattereitten vaihto.”

Sasa ihmettelee ettei tullut kuulutuksia. Joel tuhahtaa, etteivät osaa käyttää nappuloita!

Marko astelee pitkin häätökäytävää.

Timo: ”Hei, joku viheltee!”
Marko (karhealla ja painuneella äänellä): ”Päivää!”
Timo: ”Oho!"
Ella: ”Oh my God!”
Marko: ”Mökkikansa saapuu!”
Sasa: ”Mitä!”

Arttu tulee ensimmäisenä kättelemään.
Marko: ”Morjensta! Hyvää päivää, Marko!”
Arttu: ”Arttu, Arttu, terve, terve!”
Marko: ”Terve, Arttu!”

Kati (kättä ojentaen, jännähymy naamalla): ”Moi! Ooks kännis?”
Marko: ”En. Marko.”

Muutkin kätellään ja tervehditään. Sasa kiljuu ja hihkuu innoissaan kuin syötävä. Rientää halaamaan Markoa.

22:28

Marko kertoo heti eteisessä, että häädetyn herja osui hänen nilkkaansa ja pääsi nyt talolaisten kanssa tänne. Suoraan mökiltä tulee. Kamat tulevat varmaan perässä.

Marko (ympärilleen käytävällä katsellen): ”Tää on hienon näkönen tää paikka!”

Talolaiset kehottavat Markoa jättämään takkinsa naulakkoon ja pyytävät sitten kierrokselle taloon.

[Paphiopedilum]

[LuckyTheFox]

Katin ensimmäiset sanat Markolle: "Ootsä kännissä?"

[Paphiopedilum]

[BrutalGentleman]

22:29 DC1: Markolle esitellään taloa. Markosta kylppäri on sikasiisti.

Marko (kylppärin eteisessä): ”Anteeks muuten, mul on kengät jalas. Mä totuin tuol mökil oleen kengät jalas!”
Alkaa riisua kenkiään.

Talolaiset kyselevät, millainen mökki on. Marko kertoo sen olevan tosi kiva, suosittelee. Sasa nupisee, että no ei heitä varmaan sinne päästetä...

Marko: ”Mutta sen voin sanoo, et vedetään tää... sit tää viikkokilpailu hyvin, niin ei tarvi mennä sinne! Vedetääks sillai?”
Ella: ”Joo.”
Marko: ”Sovitaaks niin?”
Kati: ”Joo joo! Eli tääl on parempi olla?”

Sasa: ”Mut ootteks te saanu juoda?”
Marko: ”Joo, siis...!”
Sasa (suuta mutristaen): ”Mmh. Niin. Just tää!”

Kati kertoo innostuneena, että ovat tehneet sähköä mökkiläisille.

Marko (yllättynyttä esittäen): ”Siis mitä teitte!”

Talolaiset kertovat kitkapyörästä ja sähköntuotannosta. Marko kertaa viikkotehtävän nimeä, ”Raskaat työt, raskaat huvit” ja on nyt tajuavinaan mitä se on tarkoittanut.

[BrutalGentleman]

22:32 DC1: Sasa toteaa, että Marko on päässyt nyt viralliseen taloon. Kysyy, mitä häädetyn herja tarkoitti. Marko kertoo vähän sekavasti, asukkaat eivät tajua. Täsmentää, että Tiia lähti eilen.

Kati (suu auki): ”Tiia lähti eilen!”
Sasa: ”Ai Tiia! Mä arvasin! Mä sanoin et molemmat lähti!”
Marko: ”Mitääh?”
Kati: ”Siis Minnaki tippu täältä!”
Sasa: ”Kyllä!”
Marko: ”Niin, siis onks teiltäki lähteny joku?”
Timo: ”On, Minna!”
Ella: ”Minna lähti.”
Marko: ”Oikeesti!”
Ella: ”Joo!”

Sasa: ”Mä sanoin, et molemmat lähti!”

Marko sanoo, ettei ole edes vielä laskenut heitä.

BB: ”Tämä on Big Brother. Marko, tulisitko päiväkirjahuoneeseen.”

Markolle selitetään vielä PK-huonetta kohti mentäessä, että heiltä lähti yksi tänään, henkilökohtaisista syistä.

Kati (päivitellen): ”Ai ne on molemmat tippunu!”
Sasa: ”Arvasin!”

Marko kääntyy vielä, muistaen tai esittäen muistavansa, että ei kun siitähän he saivatkin tänään mökille tiedon.

Marko katoaa PK-huoneeseen.

22:33

Asukkaat pitävät makeana että saivat tällaisen yllätyksen. Kati vielä päivittelee Ellalle ja Timolle, että ajatelkaa, jos se joka joutui häätöäänestykseen, automaattisesti tippui. Ei ole kiva joutua. Ella toteaa, että nyt on tasaluvut kummallakin puolella.

Ella: ”Vähä äksönii tähän iltaan!”

Menevät makuuhuoneeseen Markoa odotellessan. Kertaavat vielä, että molemmat ovat tippuneet, sekä Tiia että Minna. Ja Tiia on ilmeisesti saanut ”häädetyn herjalla” päättää, että Marko siirtyy taloon.

22:35

Sasa: ”Mitä hittoo!”
Timo: ”Ilimankos ne valot ei sammunukkaa!”

22:35

Marko palaa trypofobia-päikystä.

Ella: ”Eiks ollu hieno!”
Marko: ”Siis ihan... älyttömän... emmää tiä... emmää keksi sanoja!”

Sasa käskee ottaa ihan rauhassa. He ovat olleet täällä jo reilun viikon.

[BrutalGentleman]

22:37 DC1: Talon makuuhuone. Talolaiset ovat kertoneet tietämistään mökkiläisten nimistä. Marko vaikuttaa siltä, ettei oikein tiedä paljonko voi puhua. Myöntää kuitenkin että O-P on ja Kristiina on ja Roope on.

Marko kertaa muovailuvaharuokatilausta. Olivat kuulleet talolaisten puheet mökille, mutta eivät olleet saaneet ruokatarvikkeita, joita olivat tilanneet. Talolaiset ovat yllättyneitä, muovailuvahat olivat siis oikeasti mökkiläisten tilaus. Olivat niin samat ruuat kuin heidän toiveensa, että luulivat huijaukseksi.

Arttu kysyy kuinka paljon ovat ryypänneet mökillä. Marko kertoo, että juomatarjoilua oli, mutta varsin kohtuullisesti. Sitten ei Arttua haittaa.

Talolaiset haluavat tietää lisää mökkiläisistä. Nimet, iät taustat, siviilisäädyt, kaikki. Marko aloittaa kertomaan. Aloittaa asukkaiden pyynnöstä itsestään.

[BrutalGentleman]

Aiemmin:

22:28 DC2: Mökkiläisten makuukammarissa Minna pitää jo ennen Markon lähtöä suunniteltua ja mökkiläisten toivomaa ”Vain elämää!” -taustakertomustarinatuokiota. Tällaisen oman elämänhistorian esittelyn jokainen mökkiläinen on jossain vaiheessa pitänyt. Minna kertoo lapsuudesta, kouluista, koulukiusauksesta, rippikoulusta ja uskoontulosta vähän radikaaleissa merkeissä, lukiosta, suntion urasta, taidetyöpajasta syrjäytymisvaarassa oleville, joka oli ollut Minnalle käänteentekevä juttu, huonekaluverhoilijan opinnoista, kultaseppäopiston korualan koulutuksesta, vaihdossa käynnistä Etelä-Norjassa opettelemassa sikäläisiä perinnekorumalleja, koruja valmistamassa Pohjois-Norjassa, äitinsä kuolemasta jne. Kertomus on tuttu jo talon puolelta.

Minna: ”Se oli kova paikka, minulle. Ja siis, mitenkään en halua niinkun omaa... omaa perhettäni tuoda silleen esille, sen enempää, mutta tuota... se oli aika yllättävä poismeno.”

Tämän jälkeen Minna oli tehnyt ratkaisun, että irtisanoo itsensä Pohjois-Norjasta ja muuttaa Varkauteen. Tämä tapahtui 2009. On tehnyt koruja sen jälkeen. 2012 isäkin nukkui pois. Neljä ja puoli vuotta ollut suntiona Varkaudessa ja nähnyt kirkon työntekijän ja seurakuntalaisen näkökulmasta asioita. Hänellä on niistä omat mielipiteensä. On myös ajanut pizzataksia maahanmuuttajien pitämässä pizzeriassa. (Niko katsoo kiinnostuneena.) Lihoi silloin vaikka kuinka monta kiloa, koska on vähän sellainen, että ruokaa ei saisi heittää hukkaan. Omistajat olivat antaneet Minnan syödä väärin tehdyt virhepizzat, joita ottikin sitten aina pizzauunin päältä kotiinlähtiessään joka päivä.

Niko: ”Oliks ne ihan mukavii sulle, ne...?”
Minna: ”Oli! Siis siinä murtu niinku niin paljon... ennakkoluuloja mitä minulla oli.”

Minna oli ajatellut, että häntä varmaan nipistellään ja hänelle puhutaan ihan kauheasti, ja mitä kaikkea.

22:40

Kiinnostus on Minnalla kova eri kulttuureista tulevia ihmisiä kohtaan. Minna kertoo opettaneensa eräällä irakilaiselle miehelle suomea, kun tämä sitä halusi.

Mies oli sanonut (Minna imitoi hieman aksentillista suomea): ”Minä en halua puhuu kebab-englantia. Minä halun puhuu ihan Suomea!”
Niko kuuntelee hymyillen ja naurahtaa.

Mies oli ilmoittanut, että hänellä on kirja, jota haluaa lukea. Minna oli kysynyt, mikä kirja. Dan Brownin ”Da Vinci -koodi”. ”Oho”, naurahtaa Niko. Irakilainen mies oli jo lukenut sen jo venäjäksi ja englanniksi, nyt halusi lukea sen suomeksi. Minna auttoi tässä.

Minna oli kohdannut miehen myöhemmin, pidemmän ajan jälkeen. Aksentti oli muuttunut aivan täysin. Äänsi todella hyvin, kuin kantasuomalainen, mutta aikoi vaihtaa kielen tervehtimisen jälkeen englanniksi. Minna oli sanonut, että ei: tästä eteenpäin eivät käytä enää englantia, sinä olet päässyt tavoitteeseen. Me puhutaan Suomea, sä olet mulle suomalainen.

Nyt Minna ei tiedä mikä on tämän miehen tilanne, ei ole vuosikausiin nähnyt, mutta silloin oli jättänyt kansalaisuushakemuksen. Todella kunnollinen, tunnollinen nuori mies, suoraselkäinen. Kebab-paikassa työskentely oli murtanut ennakkoluulot.

22:51

Minna: ”Että mulla on toki vahvoja mielipiteitä maahanmuutosta sillon kun se on niinku väärinkäytösten myötä--”
Niko: ”Pahaa?”
Minna: ”--pahaa. Mutta sitten taas, et mä oon nähny myöskin sen positiivisen puolen, et mitä se voi olla.”

Minna miettii mitä vielä. Yritti opiskella muotoilua AMK:ssa, mutta siinä vaiheessa isä kuoli. Lähti motivaatio koko AMK-kuplaan, ei ollut oma paikka, kaikella kunnioituksella taidealan ihmisiä kohtaan. Liikaa kynänpyörittelyä ja ideointia, liian vähän valmista. Minna on duunari, henkeen ja vereen asti ammattikoululainen. Pitää saada valmis tuote, ja se pitää saada maailmalle, ja se pitää tehdä se hyvin. Jokainen tavallaan, tämä on Minnan tapa.

Minna on kokeillut tosi monenlaista juttua. Ainoa mitä haluaisi tehdä enemmän, on matkustaa, nähdä kulttuureita, syödä kaikkia hienoja ruokia, nähdä ihmisiä, tavata ihmisiä.

Minna: ”Mutta.... sit ku mä sain kuulla, et mut on valittu tänne Big Brotheriin, niin mä olin ihat et, ei oo todellista, niinku että... et tää jos mikä on haaste, ja mä otan sen haasteen vastaan ja hyppään junaan ja katon mitenkä pitkälle se vaunu menee.”

Suntion töistä irtisanoutui tänne tullessaan neljän ja puolen vuoden jälkeen, omaehtoisesti. Naurahtaa, että todennäköisesti hänellä on nyt karenssi päällä. Sai kesälomarahat, ja lopputilirahat, ja nyt kun syö täällä, niin ei mene mihinkään rahaa. Kristiinaa naurattaa.

Minna kertoo vielä kissastaan. Se on ystävällä hoidossa, voi hyvin ja paksusti. Viimeinen kuva jonka siitä sai ennen taloontuloa oli sängynkulmalla, katsoi kokkiohjelmaa. Hänellä oli kisakatsomo valmiina kotipuolessa.

22:45

Minna kertoo vielä, että oli kokenut päätyneensä sellaiseen pisteeseen, että breikki suntion töistä oli paikallaan. Mutta hyvällä fiiliksellä.

Jutustelu keskeytyy Big Brotherin kuuluttaessa Roopen PK-huoneeseen.

Minna vielä jatkaa, että jos on liian tiukasti jossain työssä ja työyhteisössä, niin se työn kuva ja minäkuva hämärtyy. Sen takia on välillä hyvä ottaa pikkuisen irtiottoa ja katsoa laajemmin, hakea sitä minuutta ja mistä oikeasti tykkää. Kuitenkin elämä on ainutkertainen.

Minna ei yhtään tiedä mitä tästä eteenpäin sitten kun talosta poistuu muille maille vierahille. Niin kauan kuin juna kulkee hänelle, hän istuu vaunun kyydissä ja pelaa talon säännöillä ja yrittää olla rikkomatta niitä.

Minna (naurahtaen): ”Mut osaan pelata kyllä! Niinku huomasitte; tänään oli moraalisesti aika vaikeaa...” (viittaa kilpailuun taloa vastaan) ”...mutta hitsin hyvin me vedettiin!”
Kristiina: ”Joo!”

Minna (naureskellen): ”Niin tota... ku ne ovet aukee mulle tonne ulkomaailmaan, niin mulle on kaikki aivan auki. Että tota... Olen vähä sellanen kävelevä CV, että saa tarjota töitä!” (naurahtaa, hymyillen ja vitsaillen) ”Et rahat loppuu hyvin pian! Ja nälkäki olis!” Asukkaita hymyilyttää ja naurahtelevat.

Kertoi jo ambulanssistaan. Mutta pitäisi saada toinen webasto, tuulilasi, talvirenkaatkin tarvitsisi, niin olisi ihan käypäinen auto ensi katsastukseen. Ja siinä voisi yöpyä. Että semmonen.

Minna naurahtaa, että vähän sellainen työnhakumatka. Mutta ihan älyttömän mielenkiintoista nähdä erilaisia ihmisiä jotka elävät suoraselkäisesti sitä omaa elämäänsä just sellaisina kuin ovat. On varmaan ollut tiukkoja tilanteita itse kullakin ja asioita, joista ei talossa puhuta. Itsekin jättää paljon asioita nyt kelkasta pois, eivät ole sellaisia asioita, joista haluaisi tehdä viihdettä, ei vielä. Vähän pitää sellaista salaisuuden varjoa pitää vielä, mutta kyllä se tästä.

Kolmen kuukauden palkaton vapaa oli tehnyt kesällä tosi hyvää. Pitäisi olla jokaisen kansalaisoikeus, että pitkästä työsuhteesta voi ottaa lomaa. Näkee vähän tarkemmin.

22:49

Minna pyytää vielä anteeksi, että käytti voimasanaa koulukiusaamisesta kertoessaan. Mutta se, että kiusaaminen olisi merkki tykkäämisestä, on todellakin ihan ”sosselipuhetta” (voimassa olevan kiroilukieltosäännön mukainen voimasana). Lapsikin tajuaa, jos hänestä ei pidetä koulussa. Sitä kokemusta ei pidä väheksyä, ja jos sen uskaltaa sanoa aikuiselle, sitä ei pidä väheksyä, ja kiusaajaa ei pidä päästää kuin koira veräjästä.

Kristiina: ”Kyllä.”
Minna: ”Et se on vaan kertakaikkiaan väärin. Lapset osaa olla julmia, meidän aikuisten tehtävä on opettaa sitä kuria ja nuhdetta ja opettaa niinku että, toista ei lyyä, eläintä ei lyyä, ja itteekään ei tarvii satuttaa.”

Minna saa mökkiläisiltä paljon myöntäviä ynähdyksiä puheensa aikana.

Minna: ”Niin sen takia pyydän, pyydän tätä niinku, sosselipuhettani anteeksi, mutta koin sen sopivan oikein hyvin tähän... illan hämäryyteen!”

Asukkaat antavat Minnalle anteeksi ”Saat anteeksi!” -lauseella kaavan mukaan.

22:50

Minna tahtoo vielä kertoa muille asukkaille huivikäytännöstään. Ulkomaailmassa on 11 vuotta kulkenut huivi päässä.

Minna: ”Elikkä tuota... mulla ei oo hiuksista näkynyt muuta ku etuhiukset!”
Niko: ”Oikeesti?”
Minna: ”Oikeesti.”

Minna naurahtaan, että se on kun eivät ole tavanneet häntä, mutta hänellä on laukku täynnä huiveja. Ei mitään hijab-tyylistä, mutta enemmän sellainen turbaani, etuhiukset kuitenkin näkyvät. Tai sitten joku pipo, kuten tänään. Se on pitkä tarina, ja pikkuisen liian ”deeppii sosselii” jotta lähtisi sitä avaamaan nyt tässä.

Minna: ”Mutta on vähän alaston olo tässä, kieltämättä! Mutta että... mä oon oikeesti viime viikon aikana kuoriutunu... et mä en todellakaan yleensä näytä siltä, miltä mä näytin eilen, kun mä tulin tuolta maasto-ovesta tänne...” (Minnaa naurattaa) ”...että olin hieman hämmentynyt, mutta tota..!”

Kristiina (hiljaisen ihailevalla äänellä): ”Näytit muuten tosi kivalta!”
NIko: ”Mmm!”
Minna: ”Joo--”
Kristiina (hymähtää puuskahtaen) ”...pakko sanoa!”
Minna: ”--tyttäret laitto mut kuntoon tuolla alakerrassa!”

Kristiina (hymyä äänessä): ”Näytit vähän sellaselta, niinku, posliininukelta...”
Minna: ”No joo, olin!”
Kristiina naurahtaa.
Minna: ”Siis mulla ei oo varmaan ikinä ollu niin paljo meikkii!”
Kristiina: ”Mm.”
Minna: ”--oikeesti! Ja sit mul oli kaikki magneettiripset--”
Kristiina: ”Joo.”
Minna: ”--ja kaikki maholliset härpäkkeet, sillee!”

22:52

Minna: ”Mä olin semmosta, niin täyttä itsevarmuutta täynnä, mä en tiedä et oliks se se eeässä--”
O-P: ”Oli se!”
Kristiina naurahtaa.
Minna (naurahtaa): ”--vai olinks mä vaan oikeesti kasvanu niin paljo henkisesti.”

Jos tämä meno kiihtyy, Minna ei tiedä mihin suuntaan on kasvamassa ja millä tavalla, mutta tää on ollu hienoo.

Kristiina tiedustelee,voiko kysyä Minnalta, miksi tämä päätti juuri täällä ottaa huivin pois. Minna selittää, että ihan käytännön syistä. ollaan kameravalvonnassa kuitenkin 24/7, elää kahdeksan saati kuudentoista ihmisen keskellä, niin täytyy pestä hiukset jne. Kotona ei tietysti pidä mitään.

Neljä ja puoli vuotta suntiona töissä käydessään työkaverit eivät koskaan ole nähneet Minnan hiuksista kuin vähän otsahiuksia. Minna ajattelee asiaa niin, että se mikä tapahtuu BB-talossa, tietyllä tavalla jää BB-taloon. Kun ovi hänelle aukeaa, BB-Minna jää tänne ja ihan tavallinen Minna jatkaa elämäänsä jossain muualla, muussa muodossa.

Minna: ”Niin ihan käytännön syistä. Ja myöskin se, et niinku et mä haastan itteeni, et jos mä oon ykstoista vuotta tehny jotain... niin se, et teenks mä sitä vain tavan vuoksi, vai onks sillä mulle oikeesti joku tärkeempi tarkotus.”

Minna ei tarkoita, että tässä vetäisi roolia, vaan että haluaa olla varma siinä, mitä tekee. Ja kyllä hän todennäköisesti niitä huiveja tuolta ottaa, että sitä ei tule ihmetellä. Se on vain hän.

22:54

Minna (naurahdellen): ”Et se eilinen, ku mä tulin tuolta, ja heitin teille englanniks, et ’How are you?’, niin se vain tuli jostain!”
Sami: ”Se oli hyvä moovi!”
Minna (naurahdellen): ”Että tota... mä oon ihan... ihan tavallinen hönö, että tota... semmonen vähä pelinainen, mut kiltti sellanen, että... joo... haasteesta toiseen!”

Kristiina kysyy, että kun Minna sanoi BB-Minnan jäävän taloon ja tavallisen jatkavan, niin onko ajatellut, että talokokemus muuttaisi sitä tavallistakin Minnaa. Minnan mielestä totta kai, ei varmasti kukaan ole enää samanlainen kuin silloin kun tuli taloon. Ilman muuta on muuttunut, ihan hurjan paljon. Se varmaan jo lähtiessä tiedettiinkin, mutta ei välttämättä tajuttu.

[BrutalGentleman]

Aiemmin:

23:37 DC2: Mökin makuukammari. Läsnä jotakuinkin kaikki. Paulalla on anteeksipyynnön paikka.

Paula: ”Kiitos ku ootte tullu kaikki paikalle! Minä käytin virtsasta sitä toista nimeä--”
Sami (paheksuen): ”Ai jai jai!”
Paula: ”--koska tämähän on aivan selvää... tein sen... tehdäkseni selväksi, että tuo vessahan on semmonen, että sielä saa virtsata, siinä on virtsan kuva, keltainen, pieni hätä--”
Roope (painokkaasti): ”Kyllä!”
Paula: ”--siinä on kakan kuva, iso hätä--”
Roope (painokkaasti): ”Kyllä!”
Paula: ”--se on vaan kielletty seisten tekemästä--” (läpsäyttää ponnekkaasti käsiään)
Roope (painokkaasti): ”Jep.”
Paula: ”--koska se sen vie, varmaan sen pussin, ja muuta. Sinne saa kyllä tehdä molemmat! Minä olen tästä täysin varma!”
Roope (painokkaasti): ”Kyllä!”
Paula: ”Ja pyydän anteeksi, ja en käytä ennää muuta ku ’peruna’-sannaa siitä, siellä istuen!”
Roope: ”Saat anteeksi.”

Roope on tullut juuri äsken samaan lopputulokseen. Oli käynyt tuolla ja lukenut krematoriovessan ohjekirjan, niin eihän siellä missään kielletä, ettei sinne saisi virtsata! Siinä on vain kielto, että seisten ei saa virtsata.

Mökkiläiset ovat huvittuneita. Sami facepalmaa. Loistavaa. Ovat koko tämän ajan taiteilleet älyttömän hankalasti paskallakäyntien kanssa, ja käyttäneet toisia vessoja virtsaamiseen, koska olivat ymmärtäneet, että krematoriovessaan ei saa ollenkaan virtsata.

Roope (puuskahtaen): ”Ja me aletaan nyt täst lähtien elämään niinku vähä parempaa elämää!”

23:49

Asukkaat asettumassa yöpuulle. Mökin televisioon kilpailujen yhteydessä syttynyt BB:n silmälogo ei mene enää pois.

Minna: ”Katotaankohan me Big Brotheria koko yö?”
Roope: ”Kyl mä luulen et se on siinä.”
Minna: ”Mmh.”

Kristiina: ”Ei se haittaa!”
Paula: ”Ei se haittaa.”
Roope: ”Kyllä elämä kantaa!”
Paula (myönnellen): ”Kantaa, kantaa!
Minna: ”Mmh.”

Sami: ”Eikä kanna. Me kuollaan kaikki!”

Minna: ”Jossain vaiheessa, joo...”
Roope: ”No jossain vaihees... joo niin, mutta... toivottavasti ei nyt tänä yönä!”
Minna: ”Niin.”

Roope (mietiskelevällä naurunsekaisella puuskahduksella): ”Ois se kyl outoo!”
Sami (naurahtaa): ”Se olis kyl aika.. se olis hyvin surullista!”
Paula: ”Kruunais tämän!”
Roope (pihisevästi nauraen): ”Toisaalta aika ikonista!” (räkättää päälle)
O-P: ”Se olis kyl...”